Haminalahden taiteilijaveljekset

Kuopion Haminalahden luonnonkaunis ympäristö toimi innoittajana veljessarjalle, jonka koko Suomen kansa tunnistaa lintumaalauksista. Von Wrightin taiteilijaveljeksistä vanhimmat, Magnus (1805-1868) ja Wilhelm (1810-1887), lähtivät lintuharrastuksiinsa pohjautuen elättämään itseään luonnontieteellisinä kuvittajina. He toimivat Tukholmassa, missä heidän huomattavin saavutuksensa oli Svenska Fåglar, kuvasto Ruotsin linnuista.

Wilhelm von Wright jäi Ruotsiin tiedeakatemian piirtäjäksi, kun taas Magnus palasi Suomeen vuonna 1829. Magnus von Wright toimi Helsingissä aluksi kartanpiirtäjänä ja sittemmin eläintieteellisenä preparaattorina ja yliopiston piirustusmestarina jatkaen samalla kuvitustyötään. Vasta myöhäiskaudella hänestä tuli merkittävä maisemamaalari. Monet hänen tunnetuimmista maalauksistaan kuvaavat Helsingin kortteleita, mutta myös Haminalahden ja Kuopion näkymiä.

Ferdinand von Wright (1822-1906) oli veljiään yli kymmenen vuotta nuorempi. Vaikka hänkin teki aluksi kuvitustöitä, pyrkimyksenä oli jo varhain taidemaalarin ura. Ferdinand sai taiteen perusopetusta veljiltään, mutta teki lyhyitä opintomatkoja myös Tukholmaan, Turkuun ja Dresdeniin. Mestariteoksensa hän loi maisema- ja lintumaalarina. Ferdinand ainoana taiteilijaveljeksistä jäi pysyvästi asumaan Haminalahteen. Erityisesti Ferdinand von Wrightin romanttisten näköalakuvausten kautta savolainen maisema sai poikkeuksellisen kansallisen symboliarvon. Sakari Topelius kutsui Ferdinandin maalausta Näköala Haminalahdelta (1853) Maamme-laulun uudeksi säkeistöksi.

Sivun kuvat vasemmalta oikealle: Wilhelm von Wright: Ampuhaukka, 1832, akvarelli, (yksityiskohta). Helsingin yliopiston kirjasto. Ferdinanad von Wright: Huuhkaja hyökkää jäniksen kimppuun, 1860, öljyväri, (yksityiskohta). Viipurin kokoelma/Lahden taidemuseo. Magnus von Wright: Närhi, 1842, akvarelli, (yksityiskohta), Peuran museosäätiö, Rautalampi.