Kuopion kuvataide

Suomessa koettiin kansallisuusaatteen nousun 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Henkinen kukoistuskausi näkyi myös Kuopiossa aivan uudenlaisena innostuksena taide- ja kulttuuriharrastuksiin. Ilmapiiriä vireytti älymystö, jota 1880-luvulla muutti kaupunkiin: Kuopiossa oleskelivat tuolloin mm. Minna Canth, Juhani Aho, Järnefeltit. Maamme merkittävistä kuvataiteilijoista kaupungissa vaikuttivat vuosisadan vaihteen tienoilla esim. Ferdinand von Wright (1822-1906) ja Juho Rissanen (1873-1950) sekä aika ajoin myös mm. Pekka Halonen (1865-1933), Eero Järnefelt (1863-1937), Ellen Thesleff (1869-1954) ja Ada Thilén (1852-1933).

1900-luvun alkuvuosikymmenten hiljaiselon jälkeen kaupungin kuvataide-elämä vilkastui uudelleen, aluksi Kuopion Taiteilijaseuran ansiosta. Vuonna 1958 perustettiin Kuopion Kuvataiteilijat ry, paremmin tunnettu nimellä Ars Libera. Toimeliaisuus kuvataiteen osalta lepäsi kuitenkin pitkään harrastelijoiden harteilla.

Ammatillinen kehittyminen taide-elämässä pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1970-luvulla, jolloin taiteen ja kulttuurin instituutiot vähitellen levisivät pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Myös Kuopio sai ensimmäisen taidevirkamiehen, kun Oka Karvosesta (1921-1996) tuli läänintaiteilija vuonna 1974. Kuopion taidemuseo perustettiin 1980, ja samana vuonna valmistuivat kuvataiteilijoiden ateljeetalot Jynkän kaupunginosaan. Nuoret kuvataiteilijat saavuttivat valtakunnallista mainetta voimakkailla värimaalauksillaan, ja vuosituhannen vaihdetta kohti Kuopio vakiinnutti asemansa merkittävänä kuvataidekaupunkina.

Sivun kuvat vasemmalta oikealle: Anja Hyttinen: Kävely, 1969, öljyväri, Kuopion taidemuseon kokoelma. Tuula Lehtinen: von Wright-juhlat, 1983, painoväri, Kuopion taidemuseon kokoelma. Johan Fredrik Tuhkanen: Näköala Puijolta, 1909, öljyväri, (yksityiskohta), Kuopion kaupungin kokoelma.