Pisa

Pisa on Kuopion ja Juankosken kaupunkien raja-alueella vaihtelevassa luonnonympäristössä sijaitseva jylhä vuori, jonka korkein huippu kohoaa 271 metriä merenpinnan yläpuolelle. Alueen luonnonarvot perustuvat jylhiin luonnonmaisemiin, harvinaisiin kallioperän muotoihin sekä melko luonnontilaisena säilyneeseen monipuoliseen metsä- ja järviluontoon. Pisan alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.(1) Komeita järvi- ja vaaramaisemia voi ihailla Pisan laen korkeimmalta kohdalta näkötornista.

Pisan näkymät ovat tulleet 1800-luvun lopulta alkaen tunnetuksi muun muassa I. K. Inhan ottamien valokuvien ja niistä tehtyjen postikorttien kautta.(2) Pisa on myös vanha ja merkittävä maisemamatkailukohde, joskaan matkailijamäärät eivät hieman syrjäisestä sijainnista johtuen ole koskaan olleet kovin suuria. Vuoren laella olevasta näkötornista avautuvat avarat kaukomaisemat kaikkiin ilmansuuntiin.

Pisa on tunnettu myös Täyssinän rauhan (1595) rajamerkistä, joka sijaitsee vuoren korkeimmalla kohdalla. Täyssinän rauha päätti kaksikymmentäviisi vuotta jatkuneen sotajakson Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Rauha solmittiin 18.5.1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinänsaaren rauhasta (1323) lähtien. Rajan tuntumassa oli ollut jatkuvasti selkkauksia sekä puolin ja toisin tehtyjä hävitysretkiä. Tämän johdosta talonpoikia ei uskaltautunut asumaan vakituisesti rajan läheisyyteen. Täyssinän rauhansopimus vakiinnutti rajamaakuntana olleen Savon itärajan.

Ruotsi-Suomen puolelta rajaa kävi kaksi komissiota, Savon ja Pohjanmaan komissiot. Ruotsalaisten merkissä on rajakomission ruotsalaisten jäsenten nimikirjaimet. Ensimmäinen monogrammi kuuluu Arvid Henrinkinpoika Tavastille, toinen Yrjänä Henrikinpoika Hornille (kivenhakkaaja tosin on kirjoittanut etunimen alkukirjaimen niin kuin on kuullut sen äännettävän), seuraava Klaus Hermaninpoika Flemingille ja viimeinen merkki Gödik Finckelle, Savonlinnan linnanherralle. Savon komission merkin vieressä on Pohjanmaan komission merkki. Ruotsin merkin kirjaimet ovat lyhennys sanoista Sigismundus Rex Swecia. Venäläisten merkintänä on ortodoksinen risti . Merkitystä rajapisteestä osoittaa rajan suuntaa viiva eteläkaakkoon kohti Vuotjärveä ja luoteeseen kohti Keyritynjoen suuntaa. Rajakivi on kiinteä muinaisjäännös. (3)

 

Savon helmet juttu Savon Sanomissa 8.6.2015

 

Lähteitä:
1. Arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, mietintö 66/1992. Helsinki 1993.
2. I. K. Inha. Suomen maisemia. 3. painos. Helsinki 1998.
3. valtakunnallinen muinaisjäännösrekisteri

 

Pisalta avautuva kesänäkymä 1800-luvun lopulla.
Kuva: Kuopion kult. hist. museo/K. Granit.

Pisalta avautuva talvinäkymä 1800-luvun lopulla.
Kuva: Kuopion kult. hist. museo/K. Granit.