Lapinlahden taidekatu

Lapinlahden keskustassa kulkee taidekaduksi nimetty reitti, jonka varrelle on sijoitettu runsaasti taideteoksia. Kokoisekseen kuntakeskukseksi Lapinlahden julkisen taiteen määrä on huomattava. Taidekadulla kulkija kokee eri tilojen tunnelmat: uusi lomittuu vanhaan, kaupan hyörinän vastapainona on kirkon seudun rauha.

Taidekadulle eloa tuovat kesäisen musiikkileirin esitykset ja syyskuinen Taidekadun Aikataika – lapinlahtelainen taiteiden ilta. Tapahtumassa on ohjelmaa sekä ulkotiloissa että taidekadun varren liikkeissä, julkisissa rakennuksissa ja kojuissa.

Lapinlahden taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja päättyy Eemil Halosen museoon ja Lapinlahden taidemuseoon.

Taidekadun kohteet (Linnansalmentie, Juhani Ahontie)

  1. Viitostien silta: Olli Halonen, Tähystäjä (1996)
  2. Hautausmaa: mm. Eemil ja Arttu Halosen veistoksia
  3. Tori: Olli Halonen, Valusuppilo (1994)
  4. Kirjasto: Eemil Halonen, Kivenhakkaaja (1907) ja Kaarlo Haltia, Aino (1895) (sisäpihalla)
  5. Lapinlahden kirkko: F. A. Sjöström (1880)
  6. Kunnanvirasto: mm. Raimo Puustinen, Fuuga Savonia (1983)
  7. Vanha hautausmaa: Eemil Halonen, Semper Excelsior ja  Arttu Halonen, Sankaripatsas (1920) ja Sotilas (1941)
  8. Liikenneympyrä: Stefan Lindfors, Aurinkotuuli (1999)
  9. Arkiaukio: Eemil Halonen, Rukoileva mies, Rukoileva nainen
  10. Käsityöläisaukio: Taide- ja käsityöläisliikkeitä, mylly, Käsityökeskus, Lapinlahden vanhan meijerin Kirnu, Kirsi Siponen, Ypykkä  (1998),
  11. Jussinpiha: Eeva Ryynänen, Hellyyttä (1992)
  12. Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio: Kaarina Kaikkonen, Korkea veisu (2004)
  13. Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio: Kuvataidelukion opiskelijaryhmä, Kurvi (2006)
  14. Eemil Halosen museo
  15. Lapinlahden taidemuseo

Emil Halonen (1907) Kivenhakkaaja

Kaarlo Haltia (1895) Aino

Eemil Halonen, Semper Excelsior

Arttu Halonen (1920), Sankaripatsas

Käsityökeskus