• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Valokuvaaja Victor Barsokevitsch

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Valokuvaaja Victor Barsokevitsch

Victor Barsokevitsch nojatuolissa. Pöydällä kirjoja ja pieni maapallo. Takana ruukkukukka jalustalla.
Victor Barsokevitsch syntyi 22. marraskuuta 1863 Helsingissä. Hänen  isänsä oli puolalainen sotilassoittaja Vicenti Barsokewitz.  Isä toimi Turun pataljoonan sotilassoittajana, joka sijaitsi Turussa 1850-luvulla ja myöhemmin Helsingissä. Victor Barsokevitsch työskenteli konttoristina Helsingissä vuoteen 1887, jolloin hän meni naimisiin valokuvaaja Adéle Sallinin kanssa ja ryhtyi jatkamaan tämän valokuva-ateljeen toimintaa Kuopiossa. Ateljeesta tuli Kuopion merkittävin. Ateljeen kuvaustyöt kirjattiin ja säilytettiin negatiiveina huolellisesti Barsokevitschin 1926 alkaneisiin eläkevuosiin saakka. Säilyneet kuvauspäiväkirjat ja noin 70 000 negatiivia muodostavat ainoalaatuisen arkistoaineiston, jonka avulla voidaan tutkia sekä kuvaamotoimintaa että valokuvaajan taiteellisia ilmaisukeinoja.

Barsokevitsch tuli tunnetuksi teknisesti taitavista, persoonallisista, jopa humoristisista, henkilökuvistaan. Hän kuvasi myös maisemia ja miljöitä, mm. aikakauden merkittäviä matkailukohteita Pohjois-Savossa. Otosvalikoimaan kuuluu huomattava määrä kuvia Kuopion puusepänteollisuudesta, rakennuksista ja liikehuoneistoista sekä teatterikuvia. Suuren osan ulkokuvauksista tekivät ateljeen apulaiset. Barsokevitschin kuvia myös julkaistiin runsaasti eri lehdissä. Hän vaikutti suomalaisten valokuvaajien järjestäytymiseen ja oli Finlands Fotografers Förbundin perustajajäsen sekä myöhemmin Suomen Valokuvaajain Liiton perustajajäsen. Barsokevitsch otti osaa lukuisten yhdistysten toimintaan Kuopiossa, mm. Voimaliiton toimintaan sekä näyttämötoimintaan. Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen. Myös musiikki ja palokunta-aate olivat hänelle tärkeitä. Venäläisvallan vastustajana hän kärsi lyhyen karkoitustuomion 1916-1917.

Victorin puoliso valokuvaaja Adéle Katarina Sallin oli syntynyt Rautavaaralla vuonna 1857. Sallinit muuttivat Kuopioon Kiuruvedeltä missä Adélen isä oli toiminut nimismiehenä . Victorille ja Adélelle syntyi kaksi lasta  Vera (1891- 1975) ja Viktor (1894-1942). Adéle lopetti valokuvaajana mentyään naimisiin Victorin kanssa ja naimisiinmenoa edeltävänä kesänä oli tulipalo tuhonnut hänen kuvaamonsa koko negatiiviarkiston, joten Adélen alkuperäisiä negatiiveja ei ole jäljellä. Kun vielä toinen tulipalo tammikuun alussa 1893 tuhosi Victor Barsokevitschin negatiiviarkiston, ei Adélen negatiiveja jäänyt Barsokevitschin kokoelmaan ainuttakaan. Joitain kymmeniä visiittikortteja on lahjoitettu Kuopion kulttuurihistoriallisen museon arkistoon, jotka on kuvattu Adéle Sallinin valokuvaamossa.

Victor Barsokevitschilla oli viisi veljeä  Oitin asemapäällikkö Alexander, Helsingin asemapäällikkö Emil, keisarillisessa kaartissa toiminut Dimidri, postisäästöpankin vahtimestari Paul ja Amerikkaan muuttanut Vladimir, sekä sisko Irene, joka toimi lähetyssaarnaajana Afrikassa.

Victor nojautuu aidan ylitse silinterihattupäässään ja sikari kädessään. Irene istuu aidan toisella puolella. Katseet kohtaavat.
Victor ja Irene.

Victorin jalka jouduttiin amputoimaan vuonna 1902 reidestä. Jalka loukkaantui ilmeisesti metsästysretkellä, vaikka kaupungilla liikkui muitakin huhuja mm. epäilyjä asekätkentään liittyvästä onnettomuudesta, koska Victor oli niin vaitonainen onnettomuuden syistä. Tämän jälkeen hän ei ilmeisesti kuvannut ulkona maastossa, vaan lähetti kuvaamoapulaiset asialle. Sortokauden myllerryksessä Victor vaihtoi sukunimensä kirjoitusasua Barsokevitz:ksi ja samalla hän muutti kansalaisuutensa suomalaiseksi. Aikaisemmin hänet oli henkikirjoissa merkitty Venäjän alamaiseksi.

Victor Barsokevitsch möi kuvaamonsa vuonna 1926 apulaiselleen Greta Mieloselle ja antoi hänelle oikeuden käyttää Barsokevitschin kuvaamon nimeä. Ja seuraavana vuonna 1927 Barsokevitschien perhe muutti Kuopiosta Helsingin läntiseen seurakuntaan. Lapset muuttivat myöhemmin sukunimensä suomenkielisiksi. Vera otti sukunimekseen Veskelä ja toimi kielenkääntäjänä Helsingissä. Viktor ”Viggo” otti sukunimen Rannas. Hän oli koulutukseltaan lakimies.

Pohjois-Savon helmet Kuopio

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään