Valokuvaaja Victor Barsokevitsch
Victor Barsokevitsch syntyi 22. marraskuuta 1863 Helsingissä. Hänen isänsä oli puolalainen sotilassoittaja Vicenti Barsokewitz. Isä toimi Turun pataljoonan sotilassoittajana, joka sijaitsi Turussa 1850-luvulla ja myöhemmin Helsingissä. Victor Barsokevitsch työskenteli konttoristina Helsingissä vuoteen 1887, jolloin hän meni naimisiin valokuvaaja Adéle Sallinin kanssa ja ryhtyi jatkamaan tämän valokuva-ateljeen toimintaa Kuopiossa. Ateljeesta tuli Kuopion merkittävin. Ateljeen kuvaustyöt kirjattiin ja säilytettiin negatiiveina huolellisesti Barsokevitschin 1926 alkaneisiin eläkevuosiin saakka. Säilyneet kuvauspäiväkirjat ja noin 70 000 negatiivia muodostavat ainoalaatuisen arkistoaineiston, jonka avulla voidaan tutkia sekä kuvaamotoimintaa että valokuvaajan taiteellisia ilmaisukeinoja.
Barsokevitsch tuli tunnetuksi teknisesti taitavista, persoonallisista, jopa humoristisista, henkilökuvistaan. Hän kuvasi myös maisemia ja miljöitä, mm. aikakauden merkittäviä matkailukohteita Pohjois-Savossa. Otosvalikoimaan kuuluu huomattava määrä kuvia Kuopion puusepänteollisuudesta, rakennuksista ja liikehuoneistoista sekä teatterikuvia. Suuren osan ulkokuvauksista tekivät ateljeen apulaiset. Barsokevitschin kuvia myös julkaistiin runsaasti eri lehdissä. Hän vaikutti suomalaisten valokuvaajien järjestäytymiseen ja oli Finlands Fotografers Förbundin perustajajäsen sekä myöhemmin Suomen Valokuvaajain Liiton perustajajäsen. Barsokevitsch otti osaa lukuisten yhdistysten toimintaan Kuopiossa, mm. Voimaliiton toimintaan sekä näyttämötoimintaan. Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen. Myös musiikki ja palokunta-aate olivat hänelle tärkeitä. Venäläisvallan vastustajana hän kärsi lyhyen karkoitustuomion 1916-1917.
Victorin puoliso valokuvaaja Adéle Katarina Sallin oli syntynyt Rautavaaralla vuonna 1857. Sallinit muuttivat Kuopioon Kiuruvedeltä missä Adélen isä oli toiminut nimismiehenä . Victorille ja Adélelle syntyi kaksi lasta Vera (1891- 1975) ja Viktor (1894-1942). Adéle lopetti valokuvaajana mentyään naimisiin Victorin kanssa ja naimisiinmenoa edeltävänä kesänä oli tulipalo tuhonnut hänen kuvaamonsa koko negatiiviarkiston, joten Adélen alkuperäisiä negatiiveja ei ole jäljellä. Kun vielä toinen tulipalo tammikuun alussa 1893 tuhosi Victor Barsokevitschin negatiiviarkiston, ei Adélen negatiiveja jäänyt Barsokevitschin kokoelmaan ainuttakaan. Joitain kymmeniä visiittikortteja on lahjoitettu Kuopion kulttuurihistoriallisen museon arkistoon, jotka on kuvattu Adéle Sallinin valokuvaamossa.
Victor Barsokevitschilla oli viisi veljeä Oitin asemapäällikkö Alexander, Helsingin asemapäällikkö Emil, keisarillisessa kaartissa toiminut Dimidri, postisäästöpankin vahtimestari Paul ja Amerikkaan muuttanut Vladimir, sekä sisko Irene, joka toimi lähetyssaarnaajana Afrikassa.
Victorin jalka jouduttiin amputoimaan vuonna 1902 reidestä. Jalka loukkaantui ilmeisesti metsästysretkellä, vaikka kaupungilla liikkui muitakin huhuja mm. epäilyjä asekätkentään liittyvästä onnettomuudesta, koska Victor oli niin vaitonainen onnettomuuden syistä. Tämän jälkeen hän ei ilmeisesti kuvannut ulkona maastossa, vaan lähetti kuvaamoapulaiset asialle. Sortokauden myllerryksessä Victor vaihtoi sukunimensä kirjoitusasua Barsokevitz:ksi ja samalla hän muutti kansalaisuutensa suomalaiseksi. Aikaisemmin hänet oli henkikirjoissa merkitty Venäjän alamaiseksi.
Victor Barsokevitsch möi kuvaamonsa vuonna 1926 apulaiselleen Greta Mieloselle ja antoi hänelle oikeuden käyttää Barsokevitschin kuvaamon nimeä. Ja seuraavana vuonna 1927 Barsokevitschien perhe muutti Kuopiosta Helsingin läntiseen seurakuntaan. Lapset muuttivat myöhemmin sukunimensä suomenkielisiksi. Vera otti sukunimekseen Veskelä ja toimi kielenkääntäjänä Helsingissä. Viktor ”Viggo” otti sukunimen Rannas. Hän oli koulutukseltaan lakimies.