• Skip to primary navigation
  • Skip to content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
    • Esihistoria
    • Pohjois-Savon rakennusperintö
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Koe ja opi
    • KUHMU
    • Kuopion taidemuseo
    • Lapinlahden taidemuseo
    • Paikallismuseot
    • Varkauden museo
    • Ylä-Savon museosalkut
    • Verkkonäyttelyt
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Indiana Jouko
      • Kesäinen Kuopio
      • Puhelimen historiaa Pohjois-Savossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen Museot
    • Juankosken Museot
    • Kaavin Museot
    • Keiteleen Museo
    • Kiuruveden Museo
    • Kuopion Museot
    • Lapinlahden Museot
    • Leppävirran Museot
    • Pielaveden Museot
    • Rautalammin Museot
    • Siilinjärven Museot
    • Sonkajärven Museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Vieremän Museot
    • Varkauden Museot

Esineistö

Esineistö

Arkku

Vanhimpiin irrallisiin huonekaluihin kuuluva arkku eli kirstu on ollut hyvin monikäyttöinen: sen tehtäviä jatkavat ainakin kaappi, lipasto, penkki ja matkalaukku. Vanhin Suomessa museoon tallennettu arkku on 1500-luvun alusta Ahvenanmaalta Hammarlandin Mörbystä.

Lue lisää»

Kaappi

Yleisenä huonekaluna kaappi tunnettiin vasta 1600-luvulta, jolloin pienet seinäkaapit, jalusta- ja penkkikaapit sekä korkeat lattia-/seinäkaapit alkoivat vähitellen yleistyä. Usein kirkkojen sisustajina toimineet nikkarit tekivät kaappeja, joten renessanssin (noin 1560-1670) ja barokin (noin 1660-1720) tyylit säilyivät niissä varsin pitkälle. Kaappeja maalattaessa rokokoolle (noin 1750-1780) ominaiset rönsyilevät kukka- ja lehtiaiheet ja kirkasväriset pinnat olivat käytössä.

Lue lisää »

Kellokaappi

Länsisuomalaisen talonpoikaistalon kalustusta täydentämään ilmaantui 1700-luvun puolivälissä kellokaappi. Englantilaiseen varhaisbarokkiin pohjautuvassa kaappikellossa oli suoraviivainen, usein mahonkinen kaappi. Kello maalattiin usein mahongin värisävyjä tavoitellen ruskeiksi tai punaruskeiksi.

Lue lisää »

Koristemaalatuista puuesineistä Pohjois-Savossa

Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa oli vuonna 1983 näyttely ”Koristemaalattuja esineitä Pohjois-Savosta”. Se kertoi alueen puuesineiden maalauskoristelusta 1700-luvulta 1800-luvulle. Tämä kirjoitus pohjautuu esineiden ja niiden tietojen kohdalla nimenomaan tuohon näyttelyyn. Esinekohtaisena lähdemateriaalina on käytetty Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmatietoja sekä Pohjois-Savon paikallismuseoiden kokoelmatietoja, muu tarkasti aiheeseen liittyvä lähteistö on varsin…

Lue lisää »

Rukinlapa

Ensimmäiset rukit tulivat Suomeen 1500-luvun alussa, mutta yleistyivät vasta 1700-luvulla. Rukinlapa sai muotonsa edeltäjästään kehräpuusta eli kuosalista, ja oli aluksi yksinkertainen ja maalaamaton. Aikaa myöten siitä kehittyi kuitenkin suosittu lahjaesine, sulhasen lahja morsiamelle, ja samalla eräs suomalaisen kansantaiteen merkittävimmistä esineistä.

Lue lisää »

Vakka

Keskiajan lopulta Uudenkaupungin ympäristö muodostui puuastiain valmistuskeskukseksi Suomessa. Alue sai Vakka-Suomen nimen. Sieltä vakkojen valmistus levisi muuallekin Suomeen ja oli enimmäkseen ammattimestareiden käsissä.

Lue lisää »

Valjaat

Hevosajoneuvot ja valjaat olivat isännille ja nuorille miehille vastaavia edustusesineitä kuin morsiusarkut nuorikoille tai huivivakat kirkonmäelle kiipeäville emännille. Rekiin maalattiin Länsi-Suomessa kukkakuvioita, ja kesällä talon vireimmän hevosen perässä piti olla kunnolla kiillotetut kiesit. Valjaista erityisesti länget ja silankaaret olivat koristelun kohteena.

Lue lisää »

Primary Sidebar

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Hae artikkeleista
Hae sivuilta
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika
  • Esihistoria
  • Pohjois-Savon rakennusperintö

Footer

Kuten varmaan jo huomasit joistakin maakunnan kohteista puuttuu kuva! Ehdota aiheeseen sopivaa kuvaa, johon sinulla on käyttöoikeudet. Luovuttaessasi kuvan museolle annat luvan käyttää sitä museon internetsivuilla. Kuvia voit ehdottaa sähköpostitse: tytti.raikkonen-partanen(at)kuopio.fi

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Copyright © 2019 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Log in

Tämä sivu käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Sulkemalla tämän ilmoituksen ja/tai jatkamalla selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoa