• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Keitele

Keitele

Wanha meijeri

Jugend-tyylinen Wanha Meijeri valmistui vuonna 1910, kun Keiteleen meijeriosuuskunta päätti rakentaa uudet ajanmukaiset tilat meijeri-mylly -rakennukselle. Jyhkeän meijerirakennuksen alaosa on graniittia ja yläosa punaista tiiltä. Vuonna 1937 rakennus sähköistettiin ja 1950 mylly peruskorjattiin. Meijeri- ja myllytoiminta päättyi Keiteleellä vuonna 1970. 

Lue lisää Wanhasta meijeristä »

Aholan talomuseo

Keiteleen kotiseutumuseona toimii Aholan vanha talonpoikaistalo, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan Vuonamon kylässä. Tila on yksi Keiteleen vanhimmista asuinpaikoista. 1850–1970 –luvuilla talossa asui Huttusten suku, joka sai elantonsa maanviljelystä ja karjanhoidosta. Aholaan rakennettiin Vuonamon kylän ensimmäinen tiilinavetta, jonka pohjoispäässä oli hevostalli.

Lue lisää Aholan talomuseosta »

M.A.S.I. Company – Farkkujen valmistusta jo vuodesta 1972

M.A.S.I Company Oy on vapaa-ajan vaatteita valmistava, valmistuttava ja markkinoiva yritys, jonka päämarkkina-alue on Suomi. Keiteleen kunnan voimakas teollistaminen alkoi 70-luvun alussa ja kunta otti silloin poikkeuksellisen ’yrittäjän roolin’. Kunnan toiminta synnytti Keiteleelle kestävän yritystoiminnan juuret, joista sai alkunsa myös farkkujen valmistus silloisessa Blueman Oy:ssä.

Lue lisää farkkujen valmistuksesta »

Muinaisjäännöksiä

Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on Keiteleen kohdalla hieman yli 30 avattua tiedostoa, mutta niistä vain kuusi on kiinteitä muinaisjäännöksiä, kivikautisia asuinpaikkoja, loppujen ollessa irtolöytökohteita. Niillä tarkoitetaan satunnaisia löytöjä, esimerkiksi peltoa raivattaessa löytynyttä kiviesinettä. Löytöpaikkaa ei ole tämän jälkeen tutkittu tarkemmin.

Lue lisää Keiteleen muinaisjäännöksistä »

Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkko

Vilho Koistisen suunnittelema Keiteleen ortodoksinen kirkko vihittiin alkujaan tsasounaksi 17.5.1965. Kirkko peruskorjattiin vuosina 1998 – 2000, jonka jälkeen se vihittiin kirkoksi.  Kirkko pyhitettiin Arseni Konevitsalaiselle, Keiteleellä 1940 – 1956 toimineen Konevitsan luostarin muistoksi. Kirkon Ikonostaasiin on sijoitettu Konevitsan luostarista saatuja ikoneita. 

Lue lisää Pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkosta »

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Pohjois-Savon helmet
  • Iisalmi
  • Juankoski
  • Kaavi
  • Keitele
  • Kiuruvesi
  • Kuopio
  • Lapinlahti
  • Leppävirta
  • Pielavesi
  • Rautalampi
  • Rautavaara
  • Siilinjärvi
  • Sonkajärvi
  • Suonenjoki
  • Tervo
  • Tuusniemi
  • Varkaus
  • Vesanto
  • Vieremä

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään