• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Vieremä

Vieremä

Kyrönniemen hiljaisuuden keskus

Historiaa Kyrönniemi sijaitsee Vuoksen vesistön pohjoisimman venereitin varrella ja rannassa on laituri palvelemassa veneilijöitä. Vesitien varrella sijaitseva Kyrönniemi on ollutkin seurakuntalaisten käyntipaikka kesät talvet. Sukupolvelta toiselle siirtyneen perinteen havaitsee Juhani Ahon ja pappilan renkinä olleen Kauppis-Heikin kirjoissa. Myös pappilan sijainti vanhan Viipuri – Oulu tien varrella toi ajan mukaan paljon vieraita pappilaan. Näin syntyi […]

Lue lisää Kyrönniemen hiljaisuuden keskuksesta »

Vieremän kirkko

Ilmari Launiksen suunnittelema Vieremän kirkko valmistui vuonna 1919. Puinen kirkkorakennus rakennettiin harvinaisella pystyhirsirakenteella. Tyypiltään kirkko on suhteellisen leveä päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pohjoissivulla on sakaristo ja alun perin seurakuntasaliksi rakennettu siipiosa. Kirkkoon on tehty erinäisiä kunnostus- ja korjaustöitä. Vuonna 1959 kirkko sähköistettiin, jolloin myös alkuperäiset kynttiläkruunut poistettiin. Vuonna 1965 toteutettiin kattava sisäkorjaus ja vuosina […]

Lue lisää Vieremän kirkosta »

Muinaisjäännökset

Harjun asukkaita ja raudanvalmistusta Vieremän alueelta tunnetaan tällä hetkellä noin 80 muinaisjäännöskohdetta. Niistä valtaosa on kivikautisia asuinpaikkoja. Kivikautisen asutuksen keskittymisen alueelle selittää kunnan poikki kaakosta luoteeseen kulkeva harjujakso. Jääkauden loppuvaiheessa syntyneellä harjulla sijaitsee useita jääkauden jälkeen syntyneitä rantamuodostelmia, joille kivikautinen asutus aikoinaan asettui.

Lue lisää Vieremän muinaisjäännöksistä »

Juhani Aho ja Ylä-Savo

Juhani Aho (Johannes Brofeldt) on yksi Suomen kansalliskirjailijoista, joka syntyi ja eli lapsuutensa Ylä-Savossa. Aho syntyi 11.9.1861 Lapinlahdella, Väärnin pappilassa. Hänen isänsä oli pappi Henrik Gustav Theodor Brofeldt ja äiti Karolina Fredrika Emilia Brofeldt. Juhani syntyi pappilan savusaunassa päreiden ja kynttilöiden valossa esikoisena perheeseen. 

Lue lisää Juhani Ahosta »

 

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Pohjois-Savon helmet
  • Iisalmi
  • Juankoski
  • Kaavi
  • Keitele
  • Kiuruvesi
  • Kuopio
  • Lapinlahti
  • Leppävirta
  • Pielavesi
  • Rautalampi
  • Rautavaara
  • Siilinjärvi
  • Sonkajärvi
  • Suonenjoki
  • Tervo
  • Tuusniemi
  • Varkaus
  • Vesanto
  • Vieremä

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään