Pohjois-Savonmuisti.fi

Ihmisen ihmeellisiä jälkiä

Vaalean harmaa kivi, jossa kaiverrettuna kolme kruunua ja muita merkkejä. Taustalla metsää. Kiveen hakattu (Otsikko). Pisan laelle kiivettyään tekee mieli hengähtää. Metalliportaiden yläpäässä on sille oiva paikka, Ruotsin ja Venäjän rajalla. Täyssinän rauha vuonna 1595 lopetti 25 vuotta kestäneen sodan, Ison vihan. Pisan laen kiviin on kaiverrettu Ruotsin kolme kruunua ja lyhenne Sigismundus Rex Sweciasta, Ruotsin kuninkaasta sekä venäläisten merkintä, ortodoksinen risti. Lisäksi kivistä löytyy rajaa käyneiden, Savon ja Pohjanmaan komissioiden nimikirjaimet. Rajaseutu rauhoittuu (Väliotsikko). Ennen Täyssinän rauhaa, osa Pohjois-Savosta kuului Venäjään, silloiseen Novgorodiin. Elämä rajaseudulla oli levotonta. Vuonna 1323 solmitun Pähkinäsaaren rauhan raja oli epämääräinen ja rajaselkkaukset hävitysretkineen olivat suomalaisten ja venäläisten välillä jatkuvia. Täyssinän rauhassa raja piirrettiin idemmäksi, suomalaisen uudisasutuksen rajalle. Matkailijalle(Väliotsikko): Mäen laelle johtaa merkitty polku. Siellä on näköalatorni, josta voi ihailla jylhää metsä- ja järviluontoa. Vaaran pohjoispäädyssä on lisäksi pieni vuorikristalliluola, Pirunkellari. Lastukosken polku lähtee osoitteesta Lastukoskentie 108, Kuopio ja Salmenpellon reitti osoitteesta Salmenpellontie 265, Juankoski.

Tumma suuri maalaistalo, jonka kivijalka luonnonkiveä ja seinät hirrestä. Pihassa aitaus ja muita rakennuksia. Pariisilaisetkin ihmetteli (Otsikko). Näin asui vauras pohjoissavolainen talonpoika 1900-luvun alussa. Neliömäisen umpipihan ympärillä on pääosin alkuperäisessä asussaan olevat rakennukset esineineen. Elämyksen täydentää satoja vuosia sitten raivatut, edelleen viljeltynä olevat rinnepellot. Riuttalan talomuseo (Riuttalantie 719, Kuopio) on merkittävin vanhasta talonpoikaisasumisesta kertova kohde Savossa. Pohjois-Savosta Pariisiin (Väliotsikko). Karttulan Riuttalan tila oli ensimmäisen kerran merkittävästi esillä jo Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Tuolloin I. K. Inhan kookas valokuva Riuttalasta kuvasi suomalaista maaseutua ja sen elämänmuotoa. Säätiön ylläpitämäksi museoksi Riuttala muutettiin vuonna 1975. Matkailijalle (Väliotsikko). Varustaudu matkaan vaikka picnic-korilla! Kohde sijaitsee syrjässä valtaväyliltä. Palveluja on saatavissa rajoitetusti. Kulloisetkin aukioloajat on hyvä tarkistaa etukäteen esimerkiksi kohteen nettisivuilta. Extrakohde reitin varrella (väliotsikko): Haminalahden kulttuuripolulla voitutustua taitelijoiden Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wrightin alueen maisemia kuvaamien teosten maalauspaikkoihin, Polun pituus on 3,1km.

Hiekkatie, joka kulkee punaisten puutalojen välistä. Molemmilla puolilla puiset aidat ja koivikoita. Kaskikoivikoista lankarullia (otsikko). Tulitikkuja, sahatavaraa, vaneria, Halltex-levyjä, paperia ja kartonkia. Järvien rautamalmin lisäksi Pohjois-Savon teollistuminen pohjautuu metsiin. Erityisesti koivua on ollut tarjolla paljon, sillä entisille kaskimaille kasvoi luonnostaan koivikkoa. Kaskikoivikot loivat yhden erityisen puuteollisuustyypin. Pohjois-Savosta vietiin nimittäin maailmanmarkkinoille valtavat määrät koivupuusta tehtyjä lankarullia. Karttulan Syvänniemessä toimi Saastamoinen yhtymän lankarullatehdas vuosina 1891-1932 ja Kuopion Haapaniemessä vuodesta 1901 1950-luvulle. Molemmissa paikoissa on nykypäiviin säilynyt savupiippu ja pieni osa entisestä rakennuskannasta. Työntekijöiden Kolikkoinmäki (väliotsikko). Puuteollisuuden myötä esimerkiksi Kuopio ja Varkaus kasvoivat merkittävästi. Lisäksi syntyi suuri määrä uusia taajamia. Suonenjoen lisäksi syntyi suuri määrä uusia taajamia. Suonenjoen ja Iisveden sahateollisuuden synnyttämä Kolikkoinmäen asutus on yksi ainutlaatuinen näyte tästä. Savon Piispalaksi kutsuttu Kolikkoinmäen tiivis asuinmäki syntyi, kun sahojen työntekijät rakensivat sille talojaan 1919-1927. Asuintaloja on noin 50, minkä lisäksi pienillä tonteilla on myös asiaankuuluvat ulkorakennukset. Yksi taloista toimii Kolikkoinmäen työläiskotimuseona. Matkailijalle (väliotsikko): Kolikkoinmäen työläiskotimuseon avoinnaoloajat kannattaa tarkistaa etukäteen esimerkiksi museon nettisivuilta. Laivurinkuja, Suonenjoki.

Punamullalla maalattu vanha kellotapuli. Ympärillä aukeaa ja painaumia. Taustalla kuusia ja pihapuita. Kirkkosaareen keskelle kaikkea (Otsikko). Pielaveden kirkkosaaren entinen kirkonpaikka tuntuu nyt vähän syrjäiseltä. Kirkko perustettiin kuitenkin 1600-luvun lopulla liikenteelliseen solmukohtaan, hyvin vesireittien varrelle. Kellotapuli hautojen vartijana (väliotsikko). Viimeisin kirkko purettiin paikalta vuonna 1882. Sen hirret käytettiin kirkonkylän koulun rakentamiseen. Jäljellä on vielä vuodelta 1791 oleva kellotapuli ja peltoaukean takana entinen pappila. Kellotapulin ympärillä erottuu useita matalia painaumia, nälkävuosina 1866-68 kaivettuja joukkohautoja. Tiedettä ja noitamenoja (väliotsikko). Historiallisena erikoisuutena tiedetään, että Kirkkosaaressa kävi myös ruotsalainen Gustaf Retzius kesällä 1873. Hän keräsi maasta kalloja, luita ja kokonaisen luurangon. Ideana oli selvittää rodullisia eroja luustomittauksella. Samalla hän etsi luita myös vanhemmista hautapaikoista ympäristön saarista. Niistä ei luita kuitenkaan löytynyt. Retziuksen mukaan syynä oli se, että paikalliset ihmiset olivat hakeneet luut omiin noitamenoihinsa. Harmaantunut tuulimylly saaressa. Saaressa taustalla vihertäviä lehtipuita. Etualalla vettä ja kaislikkoa, taustalla näkyy vastaranta. Ekologista energiaa (otsikko). Kuopion matkustajasataman edustan pieni Vasikkasaari on kesäkaudella lokkien valtaama. Satama-alueen tyypillisiin ääniin kuuluu näin pesivien lokkien kirkuna. Kun satamasta katselee Kallavedelle päin, on saari tuulimyllyineen maisemassa etualalla. Myllyjen saari (väliotsikko). Tuulimyllyt saaressa eivät ole ihan tavallisia. Kuopion sataman yhteyteen alkoi keskittyä 1800-luvun puolivälistä alkaen monenlaista toimintaa. Kauppias Konstantin Pavloff rakennutti saaren ensimmäisen tuulimyllyn vuonna 1852. Hieman myöhemmin saari oli jo hyvinkin täyteen rakennettu, sillä sen rakennuskantaan kuului kookas makasiinirakennus ja enimmillään 3 tuulimyllyä. Nykyinen saaren historiasta muistittava tuulimylly on tehty 1980-luvulla. Kukkulan kuninkaat (väliotsikko). Tuulimyllyt olivat menneinä vuosisatoina kaikkein näkyvimpiä rakennuksia. Parhaiden tuuliolojen saamiseksi myllyt kun sijoitettiin silloinkin kukkuloiden laelle. Esimerkiksi nykyisen Kuopion tuomiokirkon paikalla Lapinlinnanmäellä oli 1700-luvulla tuulimylly. Uusi ja vanha kuva koskesta ja tehtaasta. Uudessa kuvassa taustalla punatiilinen tehdasrakennus ja koski etualalla. Vanha kuva on mustavalkoinen. Etualalla katsomassa koskea. Vedestä rautaa (otsikko). Juantehtaan eli Strömsdalin ruukki perustettiin kuohuvan Juankosken rannoille jo vuonna 1746. Se on näin koko maan vanhin järvimalmia käyttänyt rautaruukki. Kosken ympäristön uljas historiallinen kokonaisuus käsittää teollisuuslaitosten lisäksi ruukinkartanon ja erilaisia tehdasyhteisöön kuuluneita asuin- ja liiketaloja. Lähialueelta löytyy esimerkiksi vanha tehtaankirkko ja -hautausmaa. Patoja Pietariin (väliotsikko). Vanhassa masuunissa kosken rannalla toimii museo Masuuni Brunou. Sen näyttelyissä kuvaillaan raudan tie järvien pohjasta padoiksi ja muiksi käyttöesineiksi. Ruukin myötä alueelle rakennettiin pian muitakin teollisuuslaitoksia. Saimaankanavan valmistuminen 1856 nopeutti liikenneyhteyksiä ja juankoskelaisia tuotteita myytiin aina Pietarissa asti. Matkailijalle (väliotsikko): Ruukkialueella ja Juankosken keskustassa on tarjolla hyvät palvelut, mm. erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Maakunnasta löytyy lisäksi hienoja pienempiä entisiä ruukkikohteita. Kiinnostuneen matkailijan kannattaa tutustua ainakin Sonkajärven Jyrkän ja Karttulan Sourun entisiin rautaruukkeihin.Kiviröykkiö metsässä harjun päällä. Puiden lehdet ja sammal ovat täyttäneet kivien välit. Elävien ja kuolleiden maisema (otsikko). Veneellä pääset 3000 vuoden taakse, kauniin Kallaveden hiekkaiselle saarelle. Kuopion Iivarinsalon itärannalla asui kalastusta harjoittanut perhe. Saarella saattoi laiduntaa jo muutama lammas. Puut kaadettiin metallikirveillä, joita itse osattiin valaa. Asuinpaikalta aukeni hieno näkymä viereiseen Luukkonen-saareen, jossa asuivat naapurit. Tämä muinainen maisema odottaa sinua lähes muuttumattomana. Kuoleman maisema (väliotsikko). Vesi oli lähellä myös siirryttäessä tuonpuoliseen. Järviseudun metsästäjä-keräilijät rakensivat rantakallioille kiviröykkiöitä haudoiksi ja rituaalipaikoiksi. Röykkiöt itsessään voivat olla kooltaan pieniä ja matalia, mutta niiltä aukeava maisema on sitäkin komeampi. Maaningan Keskisaaressa, harjun kapeimmalla kohdalla, on suurikokoisia ja helposti hahmotettavia röykkiöitä, lapinraunioita. Matkailijalle (väliotsikko): Iivarinsalossa on Kuopion kaupungin ylläpitämä venelaituri ja nuotiopaikka. Keskisaaren lapinrauniot löytyvät Syvälahden uimarannan kohdalta, harjun päältä.Märkä kallio, jossa on pyöreitä koloja rivissä. Kolojen rivejä menee ristiin ja rastiin. Kuvan yläreunassa sammalta. Kallioon koverrettu arvoitus (otsikko). Kiuruveden Paljakanvuoren laella, sileässä kalliossa, odottaa tuntematon viesti menneisyydestä. Kallioon on koverrettu noin 40 kuoppaa, joista osa on yhdistetty toisiinsa urilla. Sateella vesi valuu kupista toiseen. Muinaisjäännoksen ikää ei tiedetä, eikä sitä miksi kupit on tehty. Voidaan vain arvailla niiden liittyvän esihistoriallisiin uskomuksiin tai siihen, kuinka maailmaa on selitetty. Paljakan avoin laki on ollut merkityksellinen paikka myös myöhemmille kiuruvetisille, sillä siellä on tanssittu ja vietetty keskikesän juhlaa. Paremman onnen toivossa (väliotsikko). Rautakautisten viljelymaiden läheisyydessä, erityisesti Kerimäen-Savonlinnan alueelta, löytyy siirtolohkareita, joihin on kaivettu jopa kymmenittäin kuppeja. Niihin on mahdollisesti laitettu viljaa tai maitoa uhrilahjoina, hyvän sadon toivossa. Kuppikiviä on käytetty myös historiallisella ajalla, jolloin kuppiin kertyneellä vedellä uskottiin olevan parantava vaikutus. Matkailijalle (väliotsikko). Paljakan luontopolku lähtee osoitteesta Putouksentie 452. Polun varrelta löytyy myös Pirunpesä-niminen rapautumisluola. Polku on pituudeltaan noin 2 km. Korkea muistomerkki, jossa kirjoitus J2 Duncker sekä C. W. Malm. Taustalla metsää ja järveä Taistelu kuohuvan virran äärellä (otsikko). Iisalmen Koljonvirralla pääset kokemaan yhden Suomen sodan merkittävimmistä taisteluista. Se käytiin vuonna 1808 suomalais-ruotsalaisten ja venäläisten joukkojen välillä. Eversti Sandelsilla oli virran länsipuolella noin 1200 miestä ja sen ylittävä silta oli osittain purettuna kun venäläisten hyökkäys alkoi. Taistelu päättyi suomalais-ruotsalaisten joukkojen voittoon ja aselepoon, jonka turvin Sandels joukkoineen perääntyi kohti Vieremää. Ruotuarmeija vastaan suurvallan sotajoukot (väliotsikko). Suomen sota, jossa Ruotsi menetti Suomen Venäjälle, oli osa eurooppalaista valtapolitiikkaa. Ranskan keisari Napoleon halusi lannistaa Englannin katkaisemalla sinne kaikki kauppasuhteet. Liittolainen, Venäjän keisari Aleksanteri I, ryhtyi painostamaan Ruotsia. Ruotsin heikko armeija valitsi peräytymisen Venäjän ylivertaisen armeijan edessä. Suomen alueella käytiin vain 12 todellista kenttätaistelua. Sotatoimia suurempaa tuhoa aiheuttivat liikkuvien joukkojen mukana levinneet kulkutaudit. Kiitos muurinpohjaletuista Napoleon (otsikko). Venäläiset joukot jättivät kuitenkin jälkeensä jotain hyvää. Muurinpohjaletut on ajateltu syntyneen blinien pohjalta. Suomalaisilla ei ollut käytössään blinipannuja, joten he paistoivat lettunsa rautapadan pohjalla. Matkailijalle (väliotsikko): Koljonvirralla on opastuskeskus ja alueen voi kiertää opastettua reittiä pitkin. Reitin varrella on kaksi tykkipatteria ja korsualue. Samalla alueella sijaitsee Juhani Ahon museo, jossa pääset tutustumaan kansalliskirjailijan elämään ja 1800-luvun pappilaympäristöön. Ouluntie 39, Iisalmi. Kuvassa vanha, osin raunioitunut kanava. Luonnonkivi seinämät ja matalalti vettä. Kaislikkoa ja lumpeita vedessä. Reunassa tie ja punainen aita. Kuvan päällä vanha kuva kanavan rakentamisesta. Reitti maailmalle (otsikko). Osmankäämit kasvavat matalassa vedessä kanavan pohjalla. Laivoja sen läpi ei ole kulkenut yli 100 vuoteen. Vuonna 1840 valmistunut, Unnukan ja Haukiveden yhdistänyt vanha kanava oli ensimmäinen valtion varoin rakennettu kanava Suomessa. Sen rakentaminen oli osa laajaa Saimaan vesireitin parantamishanketta. Laivojen koko kasvoi nopeasti Saimaan kanavan valmistumisen jäleen ja kanava jäi pieneksi jo 30 vuodessa. Nyt kanavasta on nähtävissä noin 300 metriä pitkä, osin raunioitunut osa. Huhtikuu on kuukausista julmin (väliotsikko). Varkauden uutta kanavaa rakennettiin hätäaputöinä. Katovuosien kurjuudesta kärsiviä perheitä tuli rakennustyömaalle ympäri Suomea. Keväällä 1868 siellä työskenteli noin 600 miestä. Työmaalla sairastui satoja henkilöitä, eikä kaikkia pystytty pelastamaan työmaan omassa sairaalassa. Yksistään huhti-toukokuussa 1868 Varkausmäkeen perustettuun tilapäiseen hautausmaahan haudattiin 281 vainajaa. Hautausmaalla on muistomerkki ja sen takana näkyy syviä hautakaivantoja. Matkailijalle (väliotsikko): Vanhaa kanavaa kiertää kanavapolku, jonka varrella on opastauluja. Kanavan vieressä sijaitsee kanavamuseo. Kanava ja museo löytyvät osoitteesta Kanavakatu, Varkaus. Varkausmäen hautausmaalle on opasteet Pitkälänniementieltä.Vanha luonnonkivistä rakennettu holvisilta. Kiviä peittää sammal ja holvista virtaa vesi läpi. Kuninkaankin kelpasi kulkea (otsikko). Säilynyt pätkä vanhaa Kainuuntietä kiemurtelee museotienä Leppävirran kirkonkylän eteläpuolella Nikkilänmäellä. Samaa reittiä on ratsastettu satoja vuosia, mutta kärrykelpoiseksi se parannettiin 1700-luvun lopulla. Ennen tätä vesistöt olivat valtaväyliä ja Savon ja Pohjanmaan väli oli talviteiden varassa. Tielinja kulki Kuopiosta Juvan kautta Mikkeliin, haarautuen Rantasalmella Savonlinnaan. Kuopiosta pohjoiseen tie kulki Iisalmen kautta Oulujärvelle ja Pohjanmaalle. Kirjeet ja kuningas samalla tiellä (väliotsikko). Tien rakentaminen oli paikallisille suuri ponnistus, mutta sen myötä posti ja kauppatavarat liikkuivat sukkelammin. Kievareita perustettiin ja matkanteko helpottui. Tietä kutsutaan myös Kuninkaantieksi, koska viimeinen Suomea hallinnut kuningas, Kustaa IV Adolf matkusti sitä pitkin Kuopioon 1800-luvun alussa. Muutamaa vuotta myöhemmin hiekkaa pöllyttivät Suomen sotaa käyvät sotajoukot. Kaivantolammen silta (väliotsikko). Kainuuntie kulki Leppävirran Oravikoskella kuvassa olevan Kaivantolammen sillan yli. Hieno, 1700-luvun lopulla rakennettu kivisilta ja vanha tielinjaus ovat edelleen nähtävissä Kaivantolahden ja Kaivantolammen välissä, Viitostien länsipuolella. Mikä on holvisilta? Siltojen, kuten kulkuväylien kehitys yleensäkin liittyy ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen ja tarpeisiin. Luontaisia reittejä, maastoa ja vesistöjä, alettiin muokata nopeampien kulkureittien saamiseksi. Sillat ovat aina olleet näiden reittien näkyvimpiä ja kalleimpia rakenteita. Aluksi sillat rakennettiin puusta, mutta niiden keski-ikä oli vain noin 30 vuotta. Osittain kivisiä siltoja rakennettiin jo 1500-luvulla. Täyskivisiä holvisiltoja alettiin rakentaa 1700-luvun lopulla. Betonisillat korvasivat kiviset 1910- ja 1920-luvuilla.