• Skip to primary navigation
  • Skip to content
  • Skip to primary sidebar
  • Skip to footer
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
    • Esihistoria
    • Pohjois-Savon rakennusperintö
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Koe ja opi
    • KUHMU
    • Kuopion taidemuseo
    • Lapinlahden taidemuseo
    • Paikallismuseot
    • Varkauden museo
    • Ylä-Savon museosalkut
    • Verkkonäyttelyt
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Indiana Jouko
      • Kesäinen Kuopio
      • Puhelimen historiaa Pohjois-Savossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen Museot
    • Juankosken Museot
    • Kaavin Museot
    • Keiteleen Museo
    • Kiuruveden Museo
    • Kuopion Museot
    • Lapinlahden Museot
    • Leppävirran Museot
    • Pielaveden Museot
    • Rautalammin Museot
    • Siilinjärven Museot
    • Sonkajärven Museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Vieremän Museot
    • Varkauden Museot

Kuopio

Kuopio

  • Valokuvaaja Victor Barsokevitsch kesäkuu 18, 2018- Valokuvaaja Victor Barsokevitsch     Victor Barsokevitsch syntyi 22. marraskuuta 1863 Helsingissä. Hänen  isänsä oli puolalainen sotilassoittaja Vicenti Barsokewitz.  Isä toimi Turun pataljoonan sotilassoittajana, joka sijaitsi Turussa 1850-luvulla ja myöhemmin Helsingissä. Victor Barsokevitsch työskenteli konttoristina Helsingissä vuoteen 1887, jolloin hän meni naimisiin valokuvaaja Adéle Sallinin kanssa ja ryhtyi jatkamaan tämän valokuva-ateljeen toimintaa Kuopiossa. Ateljeesta tuli […]
  • Urheilua Väinölänniemellä yli vuosisadan ajan (1865–2005) kesäkuu 18, 2018- Urheilua Väinölänniemellä yli vuosisadan ajan (1865–2005) Huomattavin kaikista Pohjois-Savon juhlakentistä on epäilemättä Väinölänniemen luonnonkaunis urheilukenttä. Kansanjuhlien tyyssijana sillä jo alun perin oli keskeinen asema ja kauniimpaa kenttää on tuskin millään muulla kaupungillamme. Lue lisää Kuopion pitkäaikaisen liikuntatoimenjohtajan Kyösti Miettisen kokoamasta aineistosta.
  • Puijo kesäkuu 18, 2018- Puijo Puijo on Suomen tunnetuimpia, vanhimpia ja suosituimpia maisemamatkailukohteita. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Puijosta tuli kuopiolaisten suosima näköalapaikka. Tuolloin sen laelta näki kaskeamisen ja hakkuiden muokkaamien rinteiden yli laajan maiseman vielä ilman näkötornia. 1800-luvun puolivälissä Puijo oli jo yleisesti tunnettu matkailukohde. Puijo kiehtoi ennen muuta laelta avautuvilla maisemillaan, mutta myös rikkaalla luonnollaan.1800-luvun puolivälissä alkoi myös alueen luonnon […]
  • Minna Canth kesäkuu 18, 2018- Minna Canth Minna Canth, kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen: http://www.minnansalonki.fi/   Minna Canthin huoneessa pääsee kävelemään Kuopion Kulttuurihistoriallisessa museossa, jossa Minnalle kuuluneet huonekalut ovat esillä. http://korttelimuseo.kuopio.fi/minna-canthin-huone1
  • Kuopion tuomiokirkko kesäkuu 18, 2018- Kuopion tuomiokirkko Kuopion tuomiokirkko rakennettiin keskelle kaupunkia korkealle Vahtivuoren mäelle. Se hallitsi maisemaa, lähestyi kulkija kaupungin keskustaa miltä suunnalta tahansa. Kaupunki ympärillä on kasvanut ja muuttunut. Tästä pääset tutustumaan kaikkeen siihen, mitä nykypäivän Tuomiokirkossa kävijä ei pysty näkemään: sisätilojen eri aikojen asut ja käytöstä pois siirretyn esineistön.
  • Kuopion rännikadut kesäkuu 18, 2018- Kuopion rännikadut Sorvarinkatua. Kuopion tuomiokirkko on neljän rännikadun päätepisteenä. Kuva: KUHMU/K. Jämsén.   Pääkadun (Vuorikatu) ja rännikadun (Lukkarinkatu, nykyinen Kirjastokatu) risteys 1930-luvulla. Kuva: KUHMU/B. Väänänen Kuopion rännikatuverkko on ainutlaatuinen, sillä missään muussa Suomen kaupungissa ei ole samanlaista kahden erilevyisen kadun asemakaavaa. Maanmittari Pehr Kjellman laati vuonna 1775 Kuopiolle uuden kaavan. Olennainen piirre tässä ruutukaavassa on, […]
  • Hiihdon, yhdistetyn ja mäenlaskun historiaa Kuopiossa kesäkuu 18, 2018- Hiihdon, yhdistetyn ja mäenlaskun historiaa Kuopiossa Hiihtourheilua Kuopionlahdella ja Kotkankalliolla 1800-luvun lopulla Hiihdolla ja mäenlaskulla on Pohjois-Savossa ikivanhat perinteet. Savolaisilla on ollut omintakeinen suksimallinsakin, vaikka myöhemmin hiihtourheilun kehittyessä se sai väistyä etenkin kajaanilaisen ja Haapaveden mallin tieltä, samoin kuin vanhanaikainen yhdellä sauvalla hiihtokin. Lue lisää Kuopion pitkäaikaisen liikuntatoimenjohtajan Kyösti Miettisen kokoamasta aineistosta.   Kuopion kulttuurihistoriallinen […]

Primary Sidebar

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Hae artikkeleista
Hae sivuilta
  • Pohjois-Savon helmet
  • Iisalmi
  • Juankoski
  • Kaavi
  • Keitele
  • Kiuruvesi
  • Kuopio
  • Lapinlahti
  • Leppävirta
  • Pielavesi
  • Rautalampi
  • Rautavaara
  • Siilinjärvi
  • Sonkajärvi
  • Suonenjoki
  • Tervo
  • Tuusniemi
  • Varkaus
  • Vesanto
  • Vieremä

Footer

Kuten varmaan jo huomasit joistakin maakunnan kohteista puuttuu kuva! Ehdota aiheeseen sopivaa kuvaa, johon sinulla on käyttöoikeudet. Luovuttaessasi kuvan museolle annat luvan käyttää sitä museon internetsivuilla. Kuvia voit ehdottaa sähköpostitse: tytti.raikkonen-partanen(at)kuopio.fi

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Copyright © 2019 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Log in

Tämä sivu käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi. Sulkemalla tämän ilmoituksen ja/tai jatkamalla selaamista hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoa