• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Kuopio

Kuopio

Hiihdon, yhdistetyn ja mäenlaskun historiaa Kuopiossa

Hiihdolla ja mäenlaskulla on Pohjois-Savossa ikivanhat perinteet. Savolaisilla on ollut omintakeinen suksimallinsakin, vaikka myöhemmin hiihtourheilun kehittyessä se sai väistyä etenkin kajaanilaisen ja Haapaveden mallin tieltä, samoin kuin vanhanaikainen yhdellä sauvalla hiihtokin.

Lue lisää talvilajien historiasta Kuopiossa »

Kuopion tuomiokirkko

Kuopion tuomiokirkko rakennettiin keskelle kaupunkia korkealle Vahtivuoren mäelle. Se hallitsi maisemaa, lähestyi kulkija kaupungin keskustaa miltä suunnalta tahansa. Kaupunki ympärillä on kasvanut ja muuttunut. Kuopion tuomiokirkko 200 vuotta -verkkonäyttelyssä pääset tutustumaan kaikkeen siihen, mitä nykypäivän Tuomiokirkossa kävijä ei pysty näkemään.

Lue lisää Kuopion tuomiokirkosta »

Kuopion rännikadut

Kuopion rännikatuverkko on ainutlaatuinen, sillä missään muussa Suomen kaupungissa ei ole samanlaista kahden erilevyisen kadun asemakaavaa. Maanmittari Pehr Kjellman laati vuonna 1775 Kuopiolle uuden kaavan. Olennainen piirre tässä ruutukaavassa on, että pääkatuja puolta kapeammat (noin 7,2 metriä leveät) rännikadut jakavat suurkorttelit neljään pienempään kortteliin. 

Lue lisää Kuopion rännikaduista »

Minna Canth

Minna Canth, kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen: www.minnansalonki.fi   Minna Canthin huoneessa pääsee kävelemään Kuopion Kulttuurihistoriallisessa museossa, jossa Minnalle kuuluneet huonekalut ovat esillä.

Lue lisää Minna Canthista »

Puijo

Puijo on Suomen tunnetuimpia, vanhimpia ja suosituimpia maisemamatkailukohteita. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Puijosta tuli kuopiolaisten suosima näköalapaikka. Tuolloin sen laelta näki kaskeamisen ja hakkuiden muokkaamien rinteiden yli laajan maiseman vielä ilman näkötornia. 1800-luvun puolivälissä Puijo oli jo yleisesti tunnettu matkailukohde. 

Lue lisää Puijosta »

Urheilua Väinölänniemellä yli vuosisadan ajan (1865–2005)

Huomattavin kaikista Pohjois-Savon juhlakentistä on epäilemättä Väinölänniemen luonnonkaunis urheilukenttä. Kansanjuhlien tyyssijana sillä jo alun perin oli keskeinen asema ja kauniimpaa kenttää on tuskin millään muulla kaupungillamme.

Lue lisää Väinölänniemeläisestä urheilusta »

Valokuvaaja Victor Barsokevitsch

Victor Barsokevitsch syntyi 22. marraskuuta 1863 Helsingissä. Hänen  isänsä oli puolalainen sotilassoittaja Vicenti Barsokewitz.  Isä toimi Turun pataljoonan sotilassoittajana, joka sijaitsi Turussa 1850-luvulla ja myöhemmin Helsingissä. Victor Barsokevitsch työskenteli konttoristina Helsingissä vuoteen 1887, jolloin hän meni naimisiin valokuvaaja Adéle Sallinin kanssa ja ryhtyi jatkamaan tämän valokuva-ateljeen toimintaa Kuopiossa.

Lue lisää Victor Barsokevitschista »

 

 

 

 

 

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Pohjois-Savon helmet
  • Iisalmi
  • Juankoski
  • Kaavi
  • Keitele
  • Kiuruvesi
  • Kuopio
  • Lapinlahti
  • Leppävirta
  • Pielavesi
  • Rautalampi
  • Rautavaara
  • Siilinjärvi
  • Sonkajärvi
  • Suonenjoki
  • Tervo
  • Tuusniemi
  • Varkaus
  • Vesanto
  • Vieremä

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään