Iisveden ja Lintharjun kulttuuriympäristö

Lintharjun arkeologiset kohteet

Suonenjoen keskustan luoteispuolella sijaitseva noin 10 km pitkä harjualue kohosi maannousun seurauksena vedestä mannerjäätikön vetäydyttyä alueelta noin 10 000 vuotta sitten. Harjualueella risteilee lukuisia ulkoilureittejä. Niiden varsilla on mahdollista nähdä useita kymmeniä hiilimiiluja, jotka paloivat harjun rinteillä historiallisella ajalla. Vanhempaa asutusta taas edustavat kivikautiset asuinpaikat, joita löytyy erityisesti Saunaniemestä, aivan Rautalammin rajalta. Harjualueet olivat esihistoriallisella ajalla hyviä kulkureittejä ja hiekkaisina alueina suotuisia asuinpaikoiksi. Ihmisten lisäksi myös eläimet käyttivät harjuja liikkumiseen, joten usein niiltä on mahdollista löytää myös pyyntikuoppaketjuja, joilla on pyydetty esimerkiksi hirviä.

Suonenjoen muinaisjäännöskohteita pääset tarkemmin katsomaan muinaisjäännösrekisteristä.

 

Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö

Iisveden puuteollisuus- ja liikenneympäristö, yhdessä sahatyöväen rakentaman Kolikkomäen asuinalueen kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (rky-alue).

Kolikkoinmäki Ylen Elävässä arkistossa

Iisveden satama on ollut yksi maamme tärkeimpiä sisävesiliikenteen satamia. Pielaveden sisävesiliikennereitti ja rautatieyhteys mahdollistivat puunjalostusteollisuuden kehittymisen alueelle. Savonradan haararata rakennettiin Iisvedelle 1887-1889 ja asemarakennus valmistui 1889. Iisveden sahan perusti suurtilallinen ja puutavaraliikemies Heikki Peura 1896. Kukoistavimmillaan sahaustoiminta oli 1920-luvulla. Rauma Repolalle siirtynyt Peuran saha suljettiin 1983, muuta Iisveden Metsä Oyn saha toimii edelleen.

Lisää tietoa löytyy Museoviraston sivuilta.