• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Iisveden ja Lintharjun kulttuuriympäristö

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Iisveden ja Lintharjun kulttuuriympäristö

Lintharjun arkeologiset kohteet

Suonenjoen keskustan luoteispuolella sijaitseva noin 10 km pitkä harjualue kohosi maannousun seurauksena vedestä mannerjäätikön vetäydyttyä alueelta noin 10 000 vuotta sitten. Harjualueella risteilee lukuisia ulkoilureittejä. Niiden varsilla on mahdollista nähdä useita kymmeniä hiilimiiluja, jotka paloivat harjun rinteillä historiallisella ajalla. Vanhempaa asutusta taas edustavat kivikautiset asuinpaikat, joita löytyy erityisesti Saunaniemestä, aivan Rautalammin rajalta. Harjualueet olivat esihistoriallisella ajalla hyviä kulkureittejä ja hiekkaisina alueina suotuisia asuinpaikoiksi. Ihmisten lisäksi myös eläimet käyttivät harjuja liikkumiseen, joten usein niiltä on mahdollista löytää myös pyyntikuoppaketjuja, joilla on pyydetty esimerkiksi hirviä.

Suonenjoen muinaisjäännöskohteita pääset tarkemmin katsomaan muinaisjäännösrekisteristä.

Kartassa näkyy Suonenjoen aluetta. Muinaisjäännöksiä on merkitty punaisella ympäri karttaa.
Muinaisjäännöskohteet näkyvät punaisina palloina ja Iisveden rky-alue sinisellä rasterilla. Kartta: Paikkatietoikkuna

 

Iisveden tehdas- ja rautatieasemaympäristö

Iisveden puuteollisuus- ja liikenneympäristö, yhdessä sahatyöväen rakentaman Kolikkomäen asuinalueen kanssa muodostaa valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (rky-alue).

Kolikkoinmäki Savon Helmet sarjassa 15.6.2015

Kolikkoinmäki Ylen Elävässä arkistossa

Iisveden satama on ollut yksi maamme tärkeimpiä sisävesiliikenteen satamia. Pielaveden sisävesiliikennereitti ja rautatieyhteys mahdollistivat puunjalostusteollisuuden kehittymisen alueelle. Savonradan haararata rakennettiin Iisvedelle 1887-1889 ja asemarakennus valmistui 1889. Iisveden sahan perusti suurtilallinen ja puutavaraliikemies Heikki Peura 1896. Kukoistavimmillaan sahaustoiminta oli 1920-luvulla. Rauma Repolalle siirtynyt Peuran saha suljettiin 1983, muuta Iisveden Metsä Oyn saha toimii edelleen.

Lisää tietoa löytyy Museoviraston sivuilta.

 

Pohjois-Savon helmet Suonenjoki

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään