• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Kirkkosaari

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Kirkkosaari

Punaiseksi maalattu puinen kellotapuli. Ympärillä niittyä ja taustalla metsää.

Pielaveden ensimmäiset kirkot ovat sijainneet Pielaveden kirkkosaaressa, joka sijaitsi keskeisellä paikalla, vesireitin varrella. Kirkkosaaren ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600–1700-luvun vaihteessa ja paikalla ehti olla kolme kirkkoa. Vuonna 1870 kirkko päätettiin siirtää Pielaveden kirkonkylään.

Kirkkosaaren hautausmaan opastetaulu.

Tällä hetkellä kirkkosaaressa on kaksi muistomerkkiä, vanha hautausmaa sekä Pielaveden vanhimpiin rakennuksiin kuuluva kellotapuli. Toinen muistomerkeistä on omistettu vuosien 1866–68 nälkävuosien uhreille ja toinen Pielaveden vanhoille kirkoille. Kellotapulin arvioitu valmistumisaika on 1740- ja 1750-lukujen vaihde. Tapulin rakennusmestarina on toiminut todennäköisesti kokkolalainen kirkonrakentaja Anders Brovall. Tyypiltään tapuli on solakka pohjalainen renessanssitapuli.

Tapulin hirteen maalattu teksti: Anno: 1777 7/12

Tapulin hirrestä salvotussa pohjakerroksessa on pohjoiseteläsuuntainen läpikäytävä, jonka toisella puolella sijaitsevasta paarihuoneesta johtaa tikkaat piiru- ja lautarakenteiseen kellokerrokseen. Tämän päällä on kahdeksankulmainen lanterniini, jonka huipulta kohoaa puinen viiritanko. Viirin tekstinä on luettavissa ”anno 1748”. Tapuli todettiin 1850-luvulla korjauskelvottomaksi, mutta vuonna 1884 se päätettiin kuitenkin säilyttää muistomerkkinä.

(lähteet: Pohjois-Savon kulttuuriperintöselvitys osa 2.; Ylä-Savon kirkot)

Vanhapappila niminen laaja kivikautinen asuinpaikka-alue sijaitsee Kirkkosaaren valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella, Kirkkoniemen itäreunalla olevalla pelto- ja niittyalueella. Noin 1 km:n pituinen löytöalue ulottuu Kuuselan tilan pellolta Parolan Tuhannenniemeen. Parolan talo on aikoinaan ollut pappila, mistä johtuu nimi Vanhapappila tai Saarenpappila.

Yhteystiedot:

Kirkkosaarentie, Kirkkosaari, Pielavesi

pielavesi.fi/Nahtavyydet-ja-kayntikohteet

Kirkkosaari museoviraston valtakunnallisesti merkittävien kohteiden listalla

 

Niitty, jossa kukkia, taustalla metsää.

Savon helmet -sarjan juttu Savon Sanomissa 28.9.2015

 

Pohjois-Savon helmet Pielavesi

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään