Kuopion rännikadut

Kuopion rännikatuverkko on ainutlaatuinen, sillä missään muussa Suomen kaupungissa ei ole samanlaista kahden erilevyisen kadun asemakaavaa.Maanmittari Pehr Kjellman laati vuonna 1775 Kuopiolle uuden kaavan. Olennainen piirre tässä ruutukaavassa on, että pääkatuja puolta kapeammat (noin 7,2 metriä leveät) rännikadut jakavat suurkorttelit neljään pienempään kortteliin.

Rännikatujen varsille sijoittui aikoinaan ulkorakennuksia ja vaatimattomampia asuintaloja. Tämä hierarkia näkyy edelleen siten, että rännikatujen varsilla on yleensä matalia ja pääkaduilla korkeampia rakennuksia.

Rännikatuverkon avulla pyrittiin luomaan paloturvallinen kaupunkirakenne. Tämä myös onnistui, sillä puutalo-Kuopiota eivät koskaan tuhonneet suurpalot, vaan paloalueet saatiin aina rajattua. Rännikatu-nimi on syntynyt kuopiolaisten suussa katujen ruotsinkielisestä nimityksestä gränd gatan (kujakatu).

Keskellä kulkeva katu vie tuomiokirkolle. Molemmin puolin on taloja. Puissa on lehti ja taivas on pilvetön. Värivalokuva. — Sorvarinkatua. Kuopion tuomiokirkko on neljän rännikadun päätepisteenä. Kuva: KUHMU/K. Jämsén.

Mustavalkokuvassa katujen risteys. Tiellä lapsia kärryn kanssa. — Pääkadun (Vuorikatu) ja rännikadun (Lukkarinkatu, nykyinen Kirjastokatu) risteys 1930-luvulla. Kuva: KUHMU/B. Väänänen

Kuopion rännikaduille tehtiin vuonna 2005 kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta katuja on kunnostettu viihtyisiksi kevyen liikenteen väyliksi.

Kuopion rännikatuverkko on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.