• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Kyrönniemen hiljaisuuden keskus

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Kyrönniemen hiljaisuuden keskus

Historiaa

Kyrönniemi sijaitsee Vuoksen vesistön pohjoisimman venereitin varrella ja rannassa on laituri palvelemassa veneilijöitä. Vesitien varrella sijaitseva Kyrönniemi on ollutkin seurakuntalaisten käyntipaikka kesät talvet. Sukupolvelta toiselle siirtyneen perinteen havaitsee Juhani Ahon ja pappilan renkinä olleen Kauppis-Heikin kirjoissa. Myös pappilan sijainti vanhan Viipuri – Oulu tien varrella toi ajan mukaan paljon vieraita pappilaan. Näin syntyi eri ihmisten ja seutujen kesken välitön elämää rikastuttava vuorovaikutus.

Kyrönniemi mainitaan kappalaisen virkatalona vuodelta 1668. Iisalmen kappalaisen asuinpaikaksi pappila määrättättiin vuonna 1688. Tunnetuin näistä oli kirjailja Juhani Ahon isä, Theodor Brofeldt. Kyrönniemen pappila on vanhimpia Pohjois-Savon pappiloita, ja se on rakennettu karoliinisen ajan tyylin mukaisesti. Kyrönniemen pappilassa ehti asua 15 kappalaista, kunnes vuonna 1921 Vieremän seurakunta itsenäistyi ja Kyrönniemestä tuli kirkkoherran pappila aina vuoteen 1954 asti.

Kyrönniemen kunnostus tehtiin 1980–1990 -lukujen vaihteessa pappilan päärakennuksen, vanhan väentuvan, pihapiirin aittojen ja rantasaunan osalta. Samalla rakennettiin myös uusi väentupa, joka toimii ruokailu- ja majoitusrakennuksena. Kyrönniemen erikoisuutena on wanhaan kivinavettaan rakennettu Pyhän Mikaelin kappeli.

Tänä päivänä

Nykyään Kyrönniemi on mielenkiintoinen vieremäläinen kulttuuri- ja matkailukeskus, joka hehkuu tunnelmaa ja harmoniaa, mutta on samalla nykyaikainen monitoimikeskus. Kyrönniemi tuottaa monipuolisesti tapahtumia ja ohjelmaa ympäri vuoden; näitä ovat muun muassa äitienpäivän ruokailu, kesäteatterinäytökset ja talven pianoillat.

Kyrönniemi on suosittu paikka viettää pieniä ja suurempiakin juhlia.

Pappila on juhlallinen ja arvokas tila, jossa voi järjestää perhe- ja sukujuhlia. Pöytäpaikat voidaan järjestää isoon saliin pöytäjärjestyksestä riippuen noin 30 henkilölle. Sivusaleihin mahtuu 30–40 henkilöä.

Pyhän Mikaelin kappelin jokaista ikkunaa koristaa Hannu Konolan lasimaalaus. Kappeli on oivallinen paikka esimerkiksi vihkimistä tai kastetilaisuutta varten.

Väentupaa käytetään majoittumisen ohella perhejuhlien pitopaikkana, jossa on samanaikainen ruokailumahdollisuus noin 60 henkilölle. Kesäaikana on viihtyisää syödä myös ulkona. Väentupaa voi vuokrata juhla-, leiri-, koulutus- tai kokouspaikaksi. Ryhmille on saatavana ennakkovarauksesta ruoka- tai kahvitarjoilua. Väentuvan päissä on isot tuvat ruokailu- ja oleskelutiloiksi sekä yläkerrassa on kaksi parvea yhteismajoitusta varten. Käytettävissä on kuusi yhden hengen huonetta ja neljä kahden hengen huonetta. Majoitustilaa huoneissa on neljälletoista henkilölle ja parvella yhteensä 30 henkilölle.

Vanha väentupa on aikoinaan toiminut palvelusväen talona. Vanhan väentuvan voi vuokrata pientä tilaisuutta tai kokousta varten. Kesäisin se toimii majoitustilana. Esimerkiksi perheelle voidaan järjestää vuodepaikat 4 – 6 henkilölle. Vanha väentupa voi myös toimia hääjuhlissa hääparin omana rauhallisena majoitustilana.

Rantasaunan löylyissä voi rauhoittua ja levätä. Muun tilan vuokraamisen yhteydessä saunan voi joko lämmittää itse tai varata valmiiksi lämmitettynä.

Koulutus- ja opetustila on noin 25 hengelle suunniteltu tila kokouksia ja opetustilaisuuksia varten. Kokoustila sijaitsee kappelirakennuksessa. Käytössä on langaton nettiyhteys.

Tapahtuma-areenan paviljonkinäyttämö ja 200-paikkainen katettu katsomo tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet ohjelmalle ja muuhun yhdessäoloon esimerkiksi sukukokouksille ja yritystapahtumiin.

Lisätietoa: http://www.vieremanseurakunta.fi/kyronniemi

Pohjois-Savon helmet Vieremä

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään