Lapinlahden taidekatu

Lapinlahden keskustassa kulkee taidekaduksi nimetty reitti, jonka varrelle on sijoitettu runsaasti taideteoksia. Kokoisekseen kuntakeskukseksi Lapinlahden julkisen taiteen määrä on huomattava. Taidekadulla kulkija kokee eri tilojen tunnelmat: uusi lomittuu vanhaan, kaupan hyörinän vastapainona on kirkon seudun rauha.

Taidekadulle eloa tuovat kesäisen musiikkileirin esitykset ja syyskuinen Taidekadun Aikataika – lapinlahtelainen taiteiden ilta. Tapahtumassa on ohjelmaa sekä ulkotiloissa että taidekadun varren liikkeissä, julkisissa rakennuksissa ja kojuissa.

Lapinlahden taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja päättyy Taidemuseo Eemiliin.

Taidekadun kohteet (Linnansalmentie, Juhani Ahontie)

  1. Viitostien silta: Olli Halonen, Tähystäjä (1996)
  2. Hautausmaa: mm. Eemil ja Arttu Halosen veistoksia
  3. Tori: Olli Halonen, Valusuppilo (1994)
  4. Kirjasto: Eemil Halonen, Kivenhakkaaja (1907) ja Kaarlo Haltia, Aino (1898) (sisäpihalla)
  5. Lapinlahden kirkko: F. A. Sjöström (1880)
  6. Kunnanvirasto: mm. Raimo Puustinen, Fuuga Savonia (1983)
  7. Vanha hautausmaa: Eemil Halonen, Semper Excelsior ja  Arttu Halonen, Sankaripatsas (1920) ja Sotilas (1941)
  8. Liikenneympyrä: Stefan Lindfors, Aurinkotuuli (1999)
  9. Arkiaukio: Eemil Halonen, Rukoileva mies, Rukoileva nainen
  10. Käsityöläisaukio: Taide- ja käsityöläisliikkeitä, mylly, Käsityökeskus, Lapinlahden vanhan meijerin Kirnu, Kirsi Siponen, Ypykkä  (1998),
  11. Jussinpiha: Eeva Ryynänen, Hellyyttä (1992)
  12. Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio: Kaarina Kaikkonen, Korkea veisu (2004)
  13. Lapinlahden lukio ja Kuvataidelukio: Kuvataidelukion opiskelijaryhmä, Kurvi (2006)
  14. Leikkipuisto: Olavi Lanu, Pajutyttö (1992), Kivikko (1992) ja Suuri paju (1995)
  15. Pappilan kivinavetta
  16. Taidemuseo Eemil

Emil Halonen (1907) Kivenhakkaaja

Kaarlo Haltia (1898) Aino

Eemil Halonen, Semper Excelsior

Arttu Halonen (1920), Sankaripatsas ja (1941) Sotilas

Käsityökeskus