Keiteleen muinaisjäännöksiä

Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on Keiteleen kohdalla hieman yli 30 avattua tiedostoa, mutta niistä vain kuusi on kiinteitä muinaisjäännöksiä, kivikautisia asuinpaikkoja, loppujen ollessa irtolöytökohteita. Niillä tarkoitetaan satunnaisia löytöjä, esimerkiksi peltoa raivattaessa löytynyttä kiviesinettä. Löytöpaikkaa ei ole tämän jälkeen tutkittu tarkemmin, jotta olisi voitu selvittää kuuluuko löytö asuinpaikkaan tai vaikka hautaukseen eli kiinteään muinaisjäännökseen.  Keiteleellä on tehty arkeologinen inventointi vuonna 1991, mutta tämän jälkeen arkeologien käynnit siellä ovat olleet yksittäisiä tarkastusmatkoja.

Lukuisat irtolöydöt kertovat, että alueella on eletty ja oltu, metsästetty ja kalastettu esihistoriallisena aikana. Löydöt; kirveet, taltat, nuijat ja tuurat, kuvastavat kivikauden eri aikakausina tehtyä toimintaa. Esineet on mahdollista ajoittaa niiden ulkonäön, materiaalin ja tekotavan perusteella. Pääset tutkimaan Keiteleen löytökohteita yllä olevasta muinaisjäännösrekisterin linkistä.

Hamulan raha-aarre

Vuonna 1961 löytyi Hamulan kylän Räsälän talon pihapellosta rahalöytö, joka sisälsi 62 kappaletta hopeisia rahoja. Ne olivat kaikki pikkurahoja, 4 tai 5 äyriä ja ajoittuivat vuosien 1668 ja 1737 välille. Rahat oli ilmeisesti kätketty maahan jonkinlaisessa pussissa. Löytö tehtiin peltotöiden yhteydessä, kiviä nostettaessa.Samaiselta pellolta oli 1940-luvulla löytynyt 1700-luvun plooturaha.

Valtaosa Suomen raha-aarteista on 1700-luvulta. Tämä liittyy sotiin sekä tavallisten ihmisten epäluuloon paperirahaa kohtaan. Hamulan rahalöytö sijaitsee Kansallismuseossa, rahakammion kokoelmissa.