Muinaisjäännöksiä
Paljakan kuppikallio
Kiuruveden keskustasta noin 11 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsee Paljakanvuori, joka kohoaa 60-70 metriä ympäristöään korkeammalle. Vuoren laajalta ja tasaiselta laelta avautuu jylhänkauniit näköalat joka suuntaan. Kuppikallio sojaitsee vuoren korkeimmalla kohdalla, noin 30 metriä länteen laen yli kulkevasta retkeilypolusta. Kupit, noin 40 kpl, on tehty noin neliömetrin kokoiselle alueelle tiiviiseen rykelmään. Osa kupeista on liitetty uralla yhteen ja ne muodostavat V-kirjaimen muotoisen kuvion.
Paljakan kuppikallio on harvinainen muinaisjäännös. Sen ikää ei ole mahdollista määrittää. Myöskään sitä, miksi kupit on tehty ja miksi osa niistä on yhdistetty, ei osata selittää. Usein tällaisia kallioon kaiverrettuja kuppeja pidetään uhrikuppeina, joihin on voitu tuoda esimerkiksi jyviä hyvän sadon toivossa. Kuppien lisäksi lakialueella on nähtävissä useita vuosiluku- ja nimihakkauksia.
Vuorelle johtaa merkitty polku läheiseltä Paljakanperän tieltä. Muinaisjäännöksen koordinaatit: P=7047947, I=483605
Savon Helmet juttu Paljakasta Savon Sanomissa 29.6.2015
Lahnavuoren rajakivi
Lahnavuoren koilliseen pistävässä kärjessä, Kiuruveden ja Pyhäjärven nykyisellä rajalla on rajakivi. Pystyyn asetettu paasi seisoo särmikkäistä kivistä ladotun alaosan päällä. Paateen on kaiverrettu mahdollisesti kruunu ja risti. Itäisessä Suomessa on runsaasti historiallisiin rajankäynteihin liittyviä kivihakkauksia. Ensimmäisiä rajamerkintöjä tehtiin Pähkinäsaaren rauhan jälkeen 1323 ja sitä seuranneiden rajamuutosten vuoksi 1595, 1617, 1721 ja 1743. Rajakiviä ei ole systemaattisesti inventoitu Pohjois-Savossa. Lahnavuoren rajakivestä on esitetty arveiluita sen liittyneen Pähkinäsaaren rauhan jälkeiseen rajankäyntiin osoittaen Venäjän, Pohjanmaan, Savon ja Hämeen rajan.
Lahnavuorella on nuotiopaikka ja siellä järjestetään tapahtumia.
