• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Muinaisjäännöksiä

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Muinaisjäännöksiä

Paljakan kuppikallio

Kiuruveden keskustasta noin 11 kilometriä eteläkaakkoon sijaitsee Paljakanvuori, joka kohoaa 60-70 metriä ympäristöään korkeammalle. Vuoren laajalta ja tasaiselta laelta avautuu jylhänkauniit näköalat joka suuntaan. Kuppikallio sojaitsee vuoren korkeimmalla kohdalla, noin 30 metriä länteen laen yli kulkevasta retkeilypolusta. Kupit, noin 40 kpl, on tehty noin neliömetrin kokoiselle alueelle tiiviiseen rykelmään. Osa kupeista on liitetty uralla yhteen ja ne muodostavat V-kirjaimen muotoisen kuvion.

Paljakan kuppikallio on harvinainen muinaisjäännös. Sen ikää ei ole mahdollista määrittää. Myöskään sitä, miksi kupit on tehty ja miksi osa niistä on yhdistetty, ei osata selittää. Usein tällaisia kallioon kaiverrettuja kuppeja pidetään uhrikuppeina, joihin on voitu tuoda esimerkiksi jyviä hyvän sadon toivossa. Kuppien lisäksi lakialueella on nähtävissä useita vuosiluku- ja nimihakkauksia.

Vuorelle johtaa merkitty polku läheiseltä Paljakanperän tieltä. Muinaisjäännöksen koordinaatit: P=7047947, I=483605

Kartta kohteesta

Savon Helmet juttu Paljakasta Savon Sanomissa 29.6.2015

Sileässä kalliossa vieri vieressä kuoppia. Osa kuopista kauempana.
Kuva: Jouko Aroalho/KUHMU

 

Lahnavuoren rajakivi

Lahnavuoren koilliseen pistävässä kärjessä, Kiuruveden ja Pyhäjärven nykyisellä rajalla on rajakivi. Pystyyn asetettu paasi seisoo särmikkäistä kivistä ladotun alaosan päällä. Paateen on kaiverrettu mahdollisesti kruunu ja risti. Itäisessä Suomessa on runsaasti historiallisiin rajankäynteihin liittyviä kivihakkauksia. Ensimmäisiä rajamerkintöjä tehtiin Pähkinäsaaren rauhan jälkeen 1323 ja sitä seuranneiden rajamuutosten vuoksi 1595, 1617, 1721 ja 1743. Rajakiviä ei ole systemaattisesti inventoitu Pohjois-Savossa. Lahnavuoren rajakivestä on esitetty arveiluita sen liittyneen Pähkinäsaaren rauhan jälkeiseen rajankäyntiin osoittaen Venäjän, Pohjanmaan, Savon ja Hämeen rajan.

Lahnavuorella on nuotiopaikka ja siellä järjestetään tapahtumia.

Rajakivi keskellä kuvaa. Suuri kivi pystyssä pienempien kivien muodostaman kiviröykkiön keskellä.
Kuva: Aki Tikkanen

Pohjois-Savon helmet Kiuruvesi

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään