Siilinjärven muinaisjäännöksiä

Pöljän alueen kivikautiset asuinpaikat

Pöljän joen ja 5-tien välissä, Pöljänjoen suun etelä- ja pohjoispuolella, muinaisilla rantaterasseilla, sijaitsee useita kivikautisia asuinpaikkoja.  Vuonna 1927 löydettiin Siilinjärven Pöljältä kampakoristeista keramiikkaa ja löydökset johtivat Sakari Pälsin johtamien kaivausten aloittamiseen. Kaivauksia tehtiin kahdessa kohdassa ja tulokset olivat huomattavat. Esille tuli mm. muinainen liesi. Kaivauksissa havaittu kulttuurimaa oli hyvin värjäytynyttä ja sisälsi runsaasti nokea ja palomaata. Talteen saatiin runsaasti alueelle tyypillistä kampakeramiikkaa sekä asbestisekoitteisia saviastianpaloja, joiden mukaan vastaavanlaista asbestikeramiikkaa on alettu nimittää Pöljän tyypin keramiikaksi. Pöljän keramiikka ajoitetaan ajanjaksolle 3100-1900 eKr. eli kivikauden loppupuolelle. Pöljän tyypin saviastianpaloja on löytynyt Lappia lukuun ottamatta lähes koko maasta, mutta sen painopistealue on itäinen.

Pöljän vanha kansakoulu

Alueelta on saatu runsaasti kivikautisia irtolöytöjä, pääosin kampakeramiikkaa, mutta myöskin kiviesineiden kappaleita. Jo ennen varsinaisia kaivauksia, tarkastusta tehtäessä, paikalta löydettiin varhaista asbestikeramiikkaa. Löydetyt asbestipalat todistavat, että paikalla on valmistettu saviastioita. Reunapalojen perusteella astioita on ollut erikokoisia. Löytöjen joukossa on myös vähän kiviesineitä sekä jokunen piiesine, kuten nuolenkärkiä ja kaapimia. Kvartsi- ja pii-iskoksia on löydetty koko alueelta. Luuta paikalla on ollut vain vähän. Lisäksi on saatu talteen savi-idolin katkelma sekä palanutta ja kuivunutta savea. Paikalla on todettu olevan kaksi toisistaan eri tasolla olevaa kulttuurikerrosta, toinen kampakeraaminen (5000 – 3200 eKr.) ja toinen varhaisasbestikeraaminen.

Siilinjärven alueen varhaiskivikautiset asuinpaikat

Siilinjärveltä tunnetaan kaksi Pohjois-Savon vanhimpaan asutusvaiheeseen ajoitettua asuinpaikkaa. Muinaisen Ancylusjärven rannoilla asuttiin noin 10 000 vuotta sitten.

Limalahti itä

Pohjois-Kallavesi ja Iso-Jälä -järvi ovat muinoin muodostaneet vesiyhteyden Kumpu-Jälän kohdalla, vaikka tänä päivänä järvenrannat ovat kilometrien etäisyydellä.   Pellolla moreenimaalta löytyi pieneltä alalta kvartsiesineitä. Rantakorkeudesta päätellen asuinpaikka on varhaismesoliittinen ja ajoittuu noin 8200 eaa.  Lähellä sijaitseva Limalahden asuinpaikka on alemmalla rantatasolla (n, 95 m ymp.) ja p.o. kohdetta nuorempi, n. 6000-5500 vuotta vanha.

Lohkomalla muotoilluissa kvartsiesineissä on piirteitä ja yhtäläisyyksiä Euroopassa käytetyn vielä vanhemman piiesineistön kanssa.  Jääkauden vielä kuluessa arktisissa oloissa eläneiden Lyngbyn (Tanska) ja Hampurin kulttuurin ihmisten esineet ovat samaa kehityslinjaa Limalahti Itä -asuinpaikan esineiden kanssa.

Marjosuo N

Marjosuo- nimisen pellon pohjoispuolisella mäenharjanteella sijaitseva varhaisen kivikauden asuinpaikka. Saimaan korkeimman rannan yläpuolella sijaitseva kohde ajoittuu rannansiirtymän perusteella Ancylusjärven vaiheeseen, n. 7800 eaa.

 

Saunalahden lapinrauniot ja kuppikallio

Saunalahti on lahdenpoukama, joka sijaitsee Siilinjärven kirkolta noin 12 kilometrin päässä. Matalalla, mutta maastosta selvästi kohoavalla mäellä on kaksi lapinrauniota. Toinen raunioista on sijainnut nykyistä korkeamman veden aikana aivan rannassa, noin 5 metriä vedenpinnan yläpuolella.  Kaivaustutkimuksessa vuonna 1977 toisesta kiviröykkiöstä löytyi piinuolenkärjen katkelmia ja kalliossa röykkiön alla tuli näkyviin 15 hakattua kuppimaista syvennystä.

Lapinrauniot ovat Sisä-Suomen varhaismetallikautisia hautaröykkiöitä, jotka koottiin kivistä ilman maatäytettä ja joiden alle vainaja tai vainajan poltetut luut laitettiin. Rauniot ovat toisinaan niin matalia, että ne saattavat olla osittain jäkälän tai varpujen peittämiä. Vanhimmat röykkiöhaudat sijaitsivat usein näköalapaikoilla korkeilla kallioilla, mutta myöhemmin röykkiöitä alettiin rakentaa myös asutuksen yhteyteen rinteeseen paikoille, jotka nykyisin ovat metsiä tai pellonlaitoja. Lapinraunio-nimitys tulee kansanperinteestä, jossa röykkiöhautoja on kutsuttu myös ”lappalaisen haudoiksi” ja ”metelinkiukaiksi”. Rannikkoseudulla vastaavia rakennelmia nimitetään hiidenkiukaiksi.

 

Vuorelan 1. maailmansodan aikaiset juoksuhaudat

Vuorelan alueella, Savon radan molemmin puolin sijaitsee vuonna 1915 rakennettuja puolustusasemia. Selkeästi maastossa havaittavia juoksuhautoja sijaitsee Hanhimäen rinteella, Itkolantien molemmin puolin. Puolustusasemia rakennettiin Venäjän armeijan toimesta viivyttämään Saksan armeijan mahdollista hyökkäystä Pohjanlahden rannikolta Suomen suuriruhtinaskunnan läpi Pietariin.

Kaikkia Siilinjärven alueella sijaitsevia muinaisjäännöskohteita pääsee tarkastelemaan muinaisjäännösrekisterista.