Tuusniemen muinaisjäännöksiä

Likolampi E, kivikautinen asuinpaikka

Likolammen kivikautinen asuin- tai leiripaikka sijaitsee Vianveden koillispuolella olevan Likolammen eteläpään itäpuolella, Vianjoen suusta noin 600 m itäkoilliseen, mäen laen itäreunalla olevalla hiekkaisella kumpareella. Se on sijainniltaan erikoinen. Asuinpaikka on ajoitettu palaneen luun perusteella aikaan 6400-6210 eaa. Tämän perusteella asuinpaikka ei ole voinut olla ranta-asuinpaikka. Se on sijainnnut hyvin tunnetun Saimaan rannansiirtymiskronologian mukaan satojen metrien päässä rannasta ja noin 25 metriä järveä ylempänä nykyisen kaltaisessa maisemassa, josta järvi ei ole näkynyt. Kivikaudella asuinpaikat sijaitsivat yleensä aivan rannan tuntumassa.

Kohteen koordinaatti: P=6972328, I=564363

Kuvassa neljä eri kokoista vaaleaa kvartsiesinettä.
Asuinpaikalta löytyneitä kvartsista tehtyjä esineitä. Kuva: Jouko Aroalho

Honkakangas, kivikautinen asuinpaikka

Mäntykankaalla, valtatien 17 molemmilla puolilla aivan Tuusniemen ja Kuopion rajalla, muinaisrantatasanteella on kivikautinen asuinpaikka-alue, jota on käytetty pitkän ajan kuluessa. Paikalta on löytynyt yli kymmenen asumuspainannetta (talonpohjaa) ja runsaasti kampakeramiikkaa (5000-3200 eaa.) sekä tätä nuoremmaksi ajoittuvaa asbestikeramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta ja hiomalaaka.  Asumuspainanteet erottuvat maastossa matalinan, noin 5-12 x 4-8 metrin kokoisina, painanteina. Asuinpaikka ulottuu Järventauksentien varrella Ylimmäisen rantapellolle.

Kohteen koordinaatti: P=6973498, I=563913

Painanne metsässä.
Asumuspainanne. Kuva: Jouko Aroalho
Hiekkatie kuvan oikeassa reunassa. Vasemmalla peltoaukea, jota kiertää metsä.
Maisemaa. Kuva: Jouko Aroalho

Kiukoonniemen kivikautiset asuinpaikat ja Paakkilan asbesti

Ohtaansalmen koillispuolella sijaitsevasta Kiukoonniemestä tunnetaan neljä kivikautista-/varhaismetallikautista asuinpaikkaa. Emännänniemen asuinpaikalta on löytynyt asbestisekoitteista, Luukonsaaren keramiikaksi kutsutun saviastian palasia. Tämä keramiikkatyyppi ajoittuu varhaismetallikauteen eli noin 900 eaa.-300 jaa. Asbestikuituja käytettiin savimassan sekoitteena, jolloin astioista oli mahdollista tehdä ohutseinäisiä. Kiukoonniemestä noin 3 km lounaaseen, sijaitsee Paakkilan asbestikaivos. On hyvin todennäköistä, että erityisesti itäisessä suomessa tyypillisen asbestikeramiikan asbesti on peräisin Paakkilasta.

Kohteen koordinaatti: P=6963595, I=587488

Paljon pieniä kiven ja astian palasia.
Kuvassa näkyy asbestisekoitteisen saviastian palasia sekä asbestikuitua. Kuva: Jouko Aroalho

 

Astian palanen. Viistottaisilla painalluksilla kuvioitu.
Kauniisti koristellun, ohutseinäisen asbestisekoitteisen saviastian palanen Kiukoonniemi-nimiseltä asuinpaikalta. Kuva: Jouko Aroalho

 

Ohtaansalmen Täyssinän rauhan rajakivi

Täyssinnän rauhan (1595) rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmessa, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla, Virranniemen etelärannalla. Täyssinän rauha päätti kaksikymmentäviisi vuotta jatkuneen sotajakson Ruotsi-Suomen ja Venäjän välillä. Rauha solmittiin 18.5.1595 Täyssinän kylässä Inkerinmaalla. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen valtakunnan raja oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinänsaaren rauhasta (1323) lähtien. Rajan tuntumassa oli ollut jatkuvasti selkkauksia sekä puolin ja toisin tehtyjä hävitysretkiä. Tämän johdosta talonpoikia ei uskaltautunut asumaan vakituisesti rajan läheisyyteen. Täyssinän rauhansopimus vakiinnutti rajamaakuntana olleen Savon itärajan. Kohteelle on viitoitus.

Kohteen koordinaatti: P=6961553, I=586644

Näkymä kallioiselta rinteeltä alas järveen. Etualalla ja vastarannalla puustoa. Silta menee järven yli.

Tuusniemen muinaisjäännöksiä pääset tutkimaan Muinaisjäännösrekisterissä.