• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Tervon muinaisjäännöksiä

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Tervon muinaisjäännöksiä

Keskusta oli asuttu jo kivikaudella

Harjualue, jolla sijaitsevat myös Tervon kirkot, hautausmaat ja koulualue, näyttää olleen jo esihistoriallisella ajalla lähes kokonaan asuttua. Nykyinen rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikoista, mutta osa, pääasiassa kivikautisiksi ajoittuvista muinaisjäännöksistä on säilynyt näihin päiviin. Alueella on myös tehty arkeologisia kaivauksia. Hyvin vettä läpäisevä hiekkamaa runsaiden kalavesien äärellä oli otollista aluetta kivikautisille metsästäjä-keräilijöille. Vesistöt kuten harjutkin toimivat myös kulkureitteinä.

 

Mies nostamassa maata pistolapiolla. Ympärillä mäntyjä ja taustalla punainen tiilitalo.
Arkeologi tutkii Keskikoulun asuinpaikkaa koekuopittamalla. Kuva: Jouko Aroalho/KUHMU

1. maailmansodan jälkiä Vallikankaalla

Pielavedelle vievän tien varressa, Tervon ja Kuopion rajalla, on Venäjän armeijan rakennuttama linnoitus. Sen tarkoituksena oli viivyttää Saksan armeijan mahdollista hyökkäystä Pohjanlahden rannikan kautta, Suomen läpi Pietariin. Linnoitus koostuu puolustusasemista eli taisteluhaudoista, yhdyshaudoista ja suojahuoneista. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1915 ja niihin osallistui runsaasti lähiseudun miehiä ja hevosia. Hyökkäystä ei tullut ja rakennustyöt loppuivat vuoteen 1917. Mataloituneet haudat on vielä selvästi nähtävissä alueella. Vallikankaalla on opastaulu, merkitty polku ja korsun ennallistus.

Kuoppa metsässä. Valo suodattuu puiden välistä.
Kuva: Tanja Tenhunen/KUHMU

Savon Helmet juttu Vallikankaasta 13.7.2015 Savon Sanomissa

Kuoliosaaren taikakalu

Talluskylän Liesjärvessä sijaitsevan Kuoliosaaren nimi viittaa mahdolliseen hautapaikkaan ja siihen liittyykin tarina, jonka mukaan saarta käytettiin hautapaikkana ennen Kuopion seurakunnan perustamista vuonna 1552. Historiallisista lähteistä tiedetään, että Tallusjärven ja Liesjärven välinen kannas asutettiin 1500-luvulla, jolloin juvalaisia uudisasukkaita muutti alueelle. Saarella olevaan painaumaan tehtiin arkeologinen kaivaus vuonna 2010 (Juha Ruohonen), jossa todettiin luita sekä orgaanista materiaalia oleva käärö. Se paljastui mahdollisesti verellä silatuksi äyrin kolikoksi vuodelta 1725, joka oli kääritty kankaaseen ja nahkaan. Tervon ja Karttulan alueelta tunnetaan muitakin tapauksia, joissa raha yhdessä puusta tehdyn leppälapsen tai vainajan lapsen kanssa on kaivettu hautaan. Kansanperinteen mukaan noita on näin parantanut sairaan ihmisen siirtämällä sairauden kuolleeseen.

Kuopion karttapalvelussa pääset tutustumaan alueen kohteisiin valitsemalla Ympäristö-valikosta Muinaisjäännökset.

Pohjois-Savon helmet Tervo

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään