• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Niiniveden meijeri

18.6.2018 by Heta Pekkarinen

Niiniveden meijeri

Matala harmaa kivirakennus. Päädyssä kolme ikkunaa. Rakennuksen vieressä kasvaa koivu.

Niiniveden osuusmeijerin kivestä tehty pääosa valmistui vuonna 1908. Tyyliltään kansallisromanttista jugendia edustavan rakennuksen erityisin piirre on rakennusmateriaalina oleva ulkopinnaltaan kuperaksi muotoiltu luonnonkivi. Rakennuksen suunnitteli viipurilainen A. Tikkanen.

Useimmat ajan meijerit tehtiin tiilestä. Niiniveden meijerin lisäksi on kiveä käytetty Pohjois-Savossa Keiteleen meijerissä, jossa seinien alaosa on kiveä. Ajan meijerit olivat rakennusteknisesti edistyksellisiä. Niistä saadut esimerkit edistivät esimerkiksi betonin käyttö maatilojen navettarakennuksissa.

Osuustoiminta-aate heräsi 1900-luvun alussa voimakkaasti. Tuolloin lähes jokaiseen Pohjois-Savon kuntaan toteutettiin yksi tai useampi osuusmeijeri ja osuuskauppa. Lisäksi uusien meijerien yhteyteen sijoittui muuta teollisuus- ja taloustoimintaa, erityisesti myllyjä, sahoja ja kauppoja.

Niiniveden meijerin viereen, rannan puolelle, tehtiin Vesannon osuuskaupan myymälä vuonna 1920. Vuodesta 1973 rakennus on ollut asuinkäytössä. Sen pihassa on vuodelta 1937 oleva varastorakennus.

Rannassa sijaitsi myös pieni satama. Vesiyhteydet olivat tärkeitä maidon ja erityisesti valmiiden meijerituotteiden kuljettamisessa.

Niiniveden meijeri lopetti toimintansa vuonna 1991. Meijerin ja entisen osuuskaupan kokonaisuus on luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lisäksi aivan meijerin vieressä sijaitsee entinen myllärin asuinmökki.

Niiniveden meijeri Savon Sanomien Savon Helmissä 22.6.2015

Pohjois-Savon helmet Vesanto

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään