• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Eemilän Kotimuseo

Eemilän Kotimuseo

Pieni punainen talo, jonka ikkunanpielet maalattu valkoisiksi. Pihassa pisteaita. Etualalla pitkää heinää ja keltaisia niittyleinikkejä.

Museo sjaitsee 5-tien varrella, Humalajoella, Leppävirran ja Kuopion rajalla (Sotkanniementie).  Museo on Anneli ja Martti Sikasen yksityisomistuksessa, eläkepäivien harrastus, myös pojan perhe on mukana harrastuksessa. Tila on osa suurempaa perintötilaa, mutta maa-alueet ovat olleet isännän isoäidin suvulla ilmeisesti vuonna 1788 suoritetusta Isostajaosta lähtien.

Puinen vitriinikaappi huoneen takaseinällä. Oikeassa reunassa vaaleanpunaiseksi maalattu matala kaappi. Puulattia maalattu punaiseksi ja huoneen seinät ovat hirrestä. Museoon on koottu talonpoikaisesinekokoelmat, käsittäen noin 2500 esinettä. Suurin osa esineistä on isäntäväen lapsuuden kodeista, mutta naapurit, sukulaiset, ystävät, tuttavat jopa tuntemattomatkin ovat halunneet tuoda omia vanhoja esineitään talteen.

Maalaistalon pihapiirissä on käsityöaitta, navetta, ennen EU-aikaa. Esillä on metsätaloutta, hevostaloutta, hevosajoneuvoja ja -työkoneita, maanviljelyä, metsästystä, kalastusta ja urheilua. Lisäksi on suutarin ja puusepän työhön liittyvää esineistöä, sekä kankaan kudonta ja pyykinpesu. Esineistö kertoo torppareiden ja talonpoikien elämästä viiden sukupolven ajalta 1800-luvun alusta 1970-luvulle. Elämä on ollut vaatimatonta. Kovalla työllä, hartiavoimilla on toimeentuloa hankittu metsistä ja pelloilta. Kekseliäisyyttä käyttäen on tehty ensin työkalut, joilla on valmistettu tarve-esineitä. Erilaisilla kädentaidoilla on perheitä vaatetettu ja koteja kaunistettu.

Punaisessa tuvassa voi istahtaa ja aistia menneen ajan kiireettömästä mummon mökin tunnelmasta iloineen ja suruineen.

Lapsille on leikkimökki 1940-luvun kalusteilla, ja nukkekokoelmat.

Liiterikahviossa voi nauttia kahvit kotileivonnaisen kera siellä on myös vaihtuva taidenäyttely.  Pikku puodista löytyy paikallisten käsityön harrastajien töitä.

 

Yhteystiedot:

Avoinna: 18.6. – 17.8. to – la klo 11 – 16, muina aikoina sopimuksen mukaan puh. 044 362 2140

eemilankotimuseo.fi

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään