• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Käväise lelutehtaalla Kuopiossa

Käväise lelutehtaalla Kuopiossa

Uusi Suometar 25.7.1890:
Kirje Kuopiosta (U.S:n kirjeenwaihtajalta).

….”Minä sitä wastoin pyydän suosiollista lukijaa seuraamaan itseäni toisen rouwan luokse, jonka toimiala sekin kenties ansaitsee isänmaallisen yleisön huomiota.

Niiden waralta, jotka haluawat omin silmin wakaantua siitä, mitä aion kertoa, teen ensiksi selkoa paikasta. Astutte suoraan sitä katua, joka wie laiwarannasta tuomiokapitulin ja kirkon siwuitse, kunnes, jätettyänne Kuopionlahden ja Haapaniemen wasemmalle alatte lähetä kaupungin laitaa. Oikealla kädellä, kadun kulmauksessa, hawaitsette isohkon harmaan puurakennuksen; käännytte siwukadulle, niin näette portin päällä kyltin; Kotimainen lelutehdas. Tehtaan ja talon nuori emäntä, rouwa Nordenswan, ottaa teitä epäilemättä wastaan yhtä kohteliaasti kuin minuakin, näyttää työpajansa ja antaa tarpeelliset selitykset. Hän puhuu huononlaisesti suomea; mutta me ymmärsimme toisiamme.

Seitsemässä huoneessa on parast’aikaa täydessä toimessa 17 nuorta tyttöä, kymmenkunta poikaa ja pari kolme aikamiestä, joista yksi pitää tarkastajan wirkaa poikien puolella. Työ on jaettu niin, että pojat owat puuseppinä, tytöt leipureina ja ompelijoina. Waan tähän työnjako warsinaisesti loppuukin ja kukin saa muodostella esineensä alusta ihan walmiiksi. Poikkeuksena owat ainoastaan nuket, joiden jäseniä (hewosien, lehmien ja lammasten kanssa) erityisessä osastossa leiwotaan paperitaikinasta, toisissa huoneissa taas warustetaan ruumiilla, tukalla ja waatteilla; sitä paitsi, ellen erehdy, suoritetaan kaikki maalaus- ja petsaustyöt eri huoneessa, jonne eiwät ainakaan kaikki pääse tuhrimaan. Palkat on, mielestäni hywin järkevästi asetettu urakan kannalle, s. o. kustakin walmiista esineestä suoritetaan tekijälle määrätty maksu. Rouwa Nordenswan arveli, että päiwän ansio täten waihtelee 50-1,50 pennin wälillä, mutta walitti sitä, että warsinkin pojat owat taipuwaisia jättämään koko homman, juuri kun wähän owat alkaneet toimeensa perehtyä. Tehtaassa työskentelewät täysikaswuiset saawat päiwäpalkan, joka tarkastajalla nousee puoleen neljättä markkaa.

Pieni poika istuu tuolissa, vieressään lammas lelu

Pieni tyttö istuu mekossa matalalla pöydällä vieressään lehmä lelu.

Pieni tyttö istuu jakkaralla vieressään nukke.

Hauskan waikutuksen teki tehtaassa wallitsewa siisteys ja järjestys. Ahkerassa toimessa siinä kaikki puuhasiwat, jott’eiwät malttaneet paljo silmiänsäkään muualle luoda, ja iloisesti kaikui läpi huoneitten wasaran pauke, höylän hiistäminen tai neulomakoneen kiireinen ratina. Täällä istuu poika laittelemassa kasanin rekiä ja nelipyöräisiä ajopelejä, joita hänellä wieressään höyläpenkillä jo muutamia on walmiinakin, raudoitettuina, silitettyinä, maalausta wain odotellen. Tuolla näet miehen, joka par´aikaa liimaa jalkoja pieniin ympyriäisiin ruokapöytiin, ihmeen siewiin. Wiereiseen huoneeseen jos siirrymme, saamme nähdä, miten nuo pienten tyttöjen ja poikien unelmissa kangastelewat nukenpäät, hewoset ja lehmät syntywät. Pehmeä paperitaikina sullotaan kipsi-wormuihin, ja näin saadut pään, käden, jalan, hewosen, lehmän puolikkaat asetetaan sitten kuiwamaan ja toista puoltansa sekä maalaustansa odottamaan. Kun owat täyden muotonsa saaneet, wiedään ne etemmä ruumiilla, waatteella, tukalla, harjalla, hännällä y.m. warustettawiksi. Sielläpä, pukuhuoneissa, wasta pienokaisten rohkeimmatkin unelmat woi sanoa toteutuneiksi. Katso tuota laumaa punaposkisia, simasuisia, lempeästi katsahtelewia nukkia, joiden suloista wiattomuutta ja järkähtämätöntä tyyneyttä ei puwun waillinaisuudet tai täydellinen olemattomuus ollenkaan näytä häritsewän. Tietäwäthän warsin hywin saawansa waatteuksen, uusimman-muotisen ja täydellisimmän, kunhan waan jaksawat hetken kiltisti odottaa.

Onnistuneimpia kuitenkin kaikista leluista oliwat mielestäni huonekalut. Ne owat mitä somimpia pienoismuotoja nykyajan puusepän teoksista. Oikein täytyy ihmetellä sitä näppäryyttä ja aistia, millä pöydät, sängyt, topatut sohwat ja tuolit sekä komeat seinäkuwastimet owat laitetut. Kuitenkin wakuutti rouva Nordenswan, että niiden tekeminen on kohdannut wähemmän waikeuksia, kuin nukkien ja hewosten leipominen, siitä selwästä syystä, että mallit ja aine oliwat helposti saatawissa ja menetystapa sekä työaseiden käyttäminen useimmille työntekijöistä jo ennalta johonkin määrin tuttu. Mitä paperileiwoksiin tulee, on hänen ollut pakko lähes kaikesta itse ottaa selkoa, koska ei ole ollut tilaisuudessa nähdä ulkomaalla tämänlaisten teollisuuskapineiden walmistamista. Itse on hänen siis täytynyt tutkia, mitä aineksia paperitaikinaan on pantawa, muodostaa wormut ja opettaa tyttöjä niitä käyttämään.

Rouwa Nordenswan on tehdaspuuhallaan epäilemättä osottanut yritteliäisyyttä, joka ei meillä ole ihan tawallista ja jo senkin wuoksi ansaitsee yleisön kannatusta. Siitä woi olla paljon erimieliä, owatko ostetut leikkikalut ylipäänsä tarpeellisia lasten onnelle, ja on kirjeenwaihtajanne yksinkertainen ajatus se, että mökkiläisen paitaressu leikkiessään kiwillä, näkinkengillä ja käwyillä tuntee itsensä ihan yhtä onnelliseksi kuin pormestarin prinsessa, joka raapottaa melkein itsensä kokoista nukkia ja jolla kotonaan on kokonainen narinkka wuosien kuluessa kerääntynyttä lelun romua. Mutta mammat ja papat – warsinkin mammat – owat toista mieltä, sen tiedän warsin hywin; he tahtowat nähdä lapsensa onnellisina, waikka mikä olisi. Näitä kehoitan hankkimaan rouwa Nordenswanin leikkikaluja *), koska ne owat erittäin siewiä ja – mikä melkein wielä tärkeämpää – erittäin lujia. Mielestäni on syytä (huolimatta siitä luonnollisesta taipumuksesta, joka meissä suomalaisissa on kunnioittaa kaikkia ulkomaista ja halweksia kaikkea kotimaista) ostaa lapsillemme ennemmin kelwollista kotimaista tawaraa, kuin kaikellaista ulkomailta tuotua romua, jota tuskin kotia asti saa ehjänä pysymään.

 

*) niitä saa Helsingistä Thylinin myymälästä, Kuopiossa ja Tampereella niinikään löytyy muutamia paikkoja, joissa niitä on kaupan)”.

Kuvissa esiintyy Victor Barsokevitschin ateljeessa, vuosisadan vaihteessa kuvattuja pienokaisia leikkikaluineen. Näiden lelujen tekijä ei ole tiedossa, mutta nukkeja, erikokoisia hevosia sekä lehmiä ja lampaita valmistettiin myös rouva Nordensvanin tehtaassa Kuopiossa. Kuvat: KUHMU

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään