• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

O. Y. Sammon wilja-aitta elewaattori koneistoineen

O. Y. Sammon wilja-aitta elewaattori koneistoineen

T. k. alussa walmistui käytettäwäksi O. Y. Sammon alueelleen rakennuttama komea wilja-aitta, joka on kokonaan aijottu kauppaneuwos Birger Hallmanin käytettäwäksi.

Rakennus, jossa on neljä kerrosta wiljaa warten ja lisäksi winttikerros waakalaitosta y. m. tawaroita warten, on 32 m. pitkä 14 m. leweä sekä korkeimmalta kohdalta 23 m. korkea. Kaikkiaan woidaan tässä suuremmoisessa rakennuksessa säilyttää 10.000 hl:n wiljawarasto.
Wiljan nostamista warten laiwoista y. m. aluksista on rakennukseen yhdistetty elewaattorikoneisto, joka tunnissa kykenee nostamaan 40 à 50 tuhatta kg. wiljaa. Koneisto on rakennettu Kuopion osuuskonepajassa prokuristi Lauri Hallmanin ehdotusten ja suunnitelmien mukaan. Elewaattorilla nostetaan wilja aluksista suoraan aitan korkeimpaan torniin, josta se laskeutuu erikoista johtotorwea myöten winttikerroksessa olewaan itsetoimiwaan waakaan siitä jakautuakseen aitan eri kerroksiin. Wilja on aiwan irrallaan aitan kerroksissa ja woidaan sitä helposti liikutella kerroksesta toiseen. Täten säilyy wilja hywänä.

Rakennuksen piirustukset on tehnyt insinööri Ilmari Killinen ja nousewat kustannukset rakentamisesta koneistoineen noin 50.000 mk:aan. Rakennustyötä owat johtaneet rakennusmestarit H. Wepsäläinen ja Erkki Halonen, joista edellinen perustamis- ja kiwitöitä ja jälkimmäinen puu- y.m. walmistustöitä.

Mainittakoon wielä, että O. Y. Sammon myllyrakennukseen on rakennettu uudenaikainen jauhon jäähdytyslaitos, jonka awulla jauhot ennen säkkiin panemista jäähdytetään. Jauhetut jauhot puhdistetaan myös erikoisella sihtilaitoksella, ennenkuin ne siirretään aittarakennukseen, jossa niillä on warattu säilytyspaikka.

Laitos on todellakin suuresta merkityksestä Kuopiolle, jossa wiljan jauhatusta harjotetaan suuremmassa määrässä kuin missään muussa maamme kaupungissa.

Lisäksi on laitos, joka on walkeaksi rapattu, omiaan koristamaan sitä kaupungin osaa, missä se on. Warsinkin järveltä päin katsottuna näyttää se erittäin hauskalta.

Uutinen Savo-lehdessä 23.11.1911

Suuri valkoinen rakennus mustavalkoisessa kuvassa. Etualalla vesistöä, jonka pinnalla kelluu puita. Taustalla puinen laiva tai vene.
Hallmanin myllyn julkisivua 1911. Kuva: V. Barsokevitsch / KUHMU
Suuri valkoinen rakennus lähikuvassa.
Hallmanin myllyn julkisivua 1911. Kuva: V. Barsokevitsch / KUHMU

 

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään