• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Arkku

Arkku

Vanhimpiin irrallisiin huonekaluihin kuuluva arkku eli kirstu on ollut hyvin monikäyttöinen: sen tehtäviä jatkavat ainakin kaappi, lipasto, penkki ja matkalaukku. Vanhin Suomessa museoon tallennettu arkku on 1500-luvun alusta Ahvenanmaalta Hammarlandin Mörbystä. Se on nurkkapatsaallinen kuten muutama muukin vanhimmista arkuistamme. Barokki (noin 1660-1720) on kuitenkin antanut muodon useimmille talonpoikaisille arkuillemme.

Arkku on säilyttänyt arvoesineen aseman kansanomaisessa kulttuurissamme 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun loppupuolelle. Tuona aikana maalaaminen tuli tärkeimmäksi koristelussa. Suosiossa olivat aluksi harmaanvihreä, vihreänsininen ja ruskea, 1800-luvulla tummansininen ja vihreä. Punaisella, keltaisella ja mustalla ootraamalla tavoiteltiin jalopuun väriä.

Yleisesti käytössä olivat raudoitukset, jotka paitsi vahvistivat,myös koristivat arkkuja. Raudoitusten avulla somistettava pinta jakautui luonteviksi kentiksi. Morsiusarkussa kannen sisäpinnan koristelu oli tärkeintä, sillä sisältö oli häissä vieraiden nähtävänä. Vaalealle liimaväripohjalle maalattiin seppele, runsaudensarvi tai muu vastaava kuvio, jonka sisälle tulivat vuosiluku ja nimikirjaimet.

Avoin koristeellinen puuarkku. Suljettu koristeellinen puuarkku. Päissä kahvat nostamista varten.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään