Koristemaalatuista puuesineistä Pohjois-Savossa

Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa oli vuonna 1983 näyttely ”Koristemaalattuja esineitä Pohjois-Savosta”. Se kertoi alueen puuesineiden maalauskoristelusta 1700-luvulta 1800-luvulle. Tämä kirjoitus pohjautuu esineiden ja niiden tietojen kohdalla nimenomaan tuohon näyttelyyn. Esinekohtaisena lähdemateriaalina on käytetty Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kokoelmatietoja sekä Pohjois-Savon paikallismuseoiden kokoelmatietoja, muu tarkasti aiheeseen liittyvä lähteistö on varsin vähäistä.

Ensimmäiset maalarit Suomessa tunnetaan nimeltä 1300-luvun keskivaiheilta ja 1470-luvulta. Nämä ensimmäisten maalareiden nimet ovat saksalais-balttilaisia sekä hiukan myöhemmin ruotsalaisia. Huonekalujen maalaamisesta on merkkejä jo 1600-luvulta. Lisäkoristeluna käytettiin Ruotsista tullutta viilutusta 1700-luvun puolella, jolloin myös lepänjuuri-, pähkinä- ja tammi-imitoinnin (ootrauksen) työvaiheet tulivat ammattilaisille tutuiksi. Eksoottisia vaikutteita saatiin Kiinasta, josta tuodut esineet innoittivat Suomessakin lakkamaalauksen saloihin.(1)

Huonekalut alkoivat yleistyä 1700-luvulla, ja muuttua kiinteistä siirrettäviin. Tuolista tuli arkkua ja penkkiä tärkeämpi, samoin kaapista tuli ensisijainen säilytystila.(2) Eri puulajien jäljittely huonekaluissa säilyi suosittuna, mutta yksivärisiksi maalattujen osuus kasvoi reilusti. Kiinalaisen lakkamaalauksen rinnalla kultaus oli suosittua ja myöhemmin 1800-luvulla mahongin käyttö lisääntyi.(3)

Kukkakoristelu oli varhaisin maalarien käyttämä aihe. Pian kuitenkin rinnalle nousi harvinaisempi aihepiiri, sillä vuodesta 1760 lähtien huonekaluihin maalattiin uskonnollisia kuvioita. Savossakin toiminut Mikael Toppelius, yksi kuuluisista pohjalaisista maalareista, käytti uskonnollisia aiheita. Ihmishahmot sekä alkoholi ja siihen liittynyt katumus olivat myös usein käytössä 1700-luvun lopulta alkaen. Pohjanmaan mestarien aiheina oli lisäksi useita paikallisia aihepiirejä, mutta äsken mainitut yleiset aiheet olivat varmasti Pohjois-Savossakin käytössä, ehkä kuitenkin hiukan myöhemmin.(4)

Suomessa Pohjanmaan käsityöläismestarit olivat, ja ovat edelleen, tunnettuja ympäri maan. Heidän kättensä töitä on säilynyt laajalti tähänkin päivään saakka, ja niitä on nähtävillä muun muassa Pohjanmaan museossa.(5) Pohjois-Savossa vastaavaan määrään ei ole huonekalujen osalta päästy, mutta maakunnan hienoimpia töitä säilytetään Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa sekä alueen kotiseutumuseoissa, joista on näkyvillä valokuvia seuraavaksi.

Helka Salminen

Lähteet:

1. Kasto, Marko, Mestareita ja oppipoikia. Pohjanmaalla toimineet käsityöläismaalarit. Vaasa 2001. s.11-14.

2. Pohjonen, Raul, Talonpoikien aarteita 1700-1900. Kokkola 1997. s.11.

3. Kasto 2001, s.16-17.

4. Pohjonen, Raul, Pohjanmaan talonpoikaismaalarit 1750-1900. Kokkola 1993. s.9-11.

5. Pohjonen 1997, s.11.