• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Vakka

Vakka

Keskiajan lopulta Uudenkaupungin ympäristö muodostui puuastiain valmistuskeskukseksi Suomessa. Alue sai Vakka-Suomen nimen. Sieltä vakkojen valmistus levisi muuallekin Suomeen ja oli enimmäkseen ammattimestareiden käsissä. Alueellisia erikoispiirteitä muodostui jälleen.

Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan vakat olivat pyöreitä ja kuperakantisia ja niitä valmistettiin ennen Hämeen ja Keski-Suomen vakkatuotannon kukoistuskautta (1840-1870-luvut). Hämeen vakat koristeltiin enimmäkseen maalauksilla ja puuleikkauksilla. Keski-Suomelle oli luonteenomaista erikoinen koristemaalaus, jonka useimmiten tunnettu vakkamaalari tai -mestari oli ottanut käyttöön. Punakeltainen koristelu oli ominaista maakunnan eteläosille ja sinivihreä pohjoisille. Punainen kannellinen vakka jossa sinivalkeat maalatut koristekuviot.Pohjois-Savosta ei tunneta kirkkovakan tekijöitä tai maalaajia, mutta maakunta liittyy Keski-Suomen pohjoisten pitäjien sinisten ja vihreiden vakkojen alueeseen.

Tavatuissa punaisissa vakoissa ei ole yleensä itsenäistä koristemaalausta. Maalauskoristelu kaiketi savutti Pohjois-Savon vasta, kun barokin punaruskea oli vaihtunut rokokoon väreihin.

Ohuesta haapalaudasta taivutettuja vakkoja käytettiin monenlaisissa säilytys- ja kuljetustehtävissä, näkyipä Vihreä kannellinen vakka jossa oranssit koristeet.käyttötarkoitus esineen nimestäkin. Oli kirkko-, eväs-, jauho- ja matkavakkoja sekä pieniä voi- ja suolavakkoja. Samanlaisissa rasioissa säilytettiin ompeluvälineitä ja koruja, isommissa arvopapereita. Vakan säilytysosaa matalampi kansi taivutettiin samalla muotilla kuin vakka, jolloin siitä tuli juuri sopivan kokoinen. Sanonnalle ”kyllä vakka kantensa valitsee” tuli yleisesti yhteensopivaa paria tarkoittava merkitys. Kereiden päät kiinnitettiin ompelemalla ne kuusen juurilla, kansi ja pohja samalla tekniikalla tai vaihtoehtoisestiKaksi tummanvihreää vakkaa. Toisessa siniset koristekuviot, toisessa kirjoitus U18 66s puunauloilla. Matkavakoissa oli vahva raudoitus, saranat ja lukko; kevyemmissä kirkkovakoissa oli ripa ja kiinnityssäpit.

Monista rasioista, kuten myös kiinnityssäpeistä, tuli suosittuja lahjaesineitä. Niitä somistettiin leikkauksin tai maalaamalla tai molempia menetelmiä yhdistäen.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään