Rullatehtailija Herman Saastamoinen

Herman Saastamoinen syntyi vuonna 1850 Keiteleellä. Talonpoikainen syntyperä auttoi Saastamoista pääsemään maalaisten suosioon hänen aloittaessaan uraansa maalaiskauppiaiden tavaranvälittäjänä.(1) Saastamoisen liiketoiminta alkoi varsin vaatimattomasti. Hän avasi pienen vähittäiskaupan Kuopiossa vuonna 1876. Taitavana johtajana hän onnistui kasvattamaan liikkeensä Savon huomatuimpien joukkoon. Liike kehittyi 1890-luvulla koti- ja ulkomaantavaroiden tukku- ja vähittäisliikkeeksi.(2) Kauppiasuransa alkuvaiheessa vuonna 1880 Saastamoinen osti Kuopiosta talon ja tontin, joista myöhemmin alettiin käyttää nimeä Saastamoisen kulma. Myymälänsä hän muutti tuohon taloon. Kuitenkin talo ja myymälä tuhoutuivat tulipalossa. Vuonna 1882 Saastamoinen rakennutti paikalle kivitalon ja myymälä muutettiin siihen.

Varsinaisen tukkukaupan Saastamoinen aloitti vuonna 1883. Sahaustoiminnan hän aloitti vuonna 1887 ostamalla Syvänniemen höyrysahan. Karttulan Syvänniemestä ostetun Roseniuksen & Sesemanin sahalaitoksen hän muutti 1891 rullatehtaaksi ja samana vuonna lähti ensimmäinen lankarullien toimituserä. Vuonna 1887 perustettu Kauppa Yhtiö Kuopiossa lopetettiin vuonna 1894. Syvänniemen sahalaitoksen yhteydessä Saastamoisella oli myös maatila.(3)

Rullatehtaan palon jälkeen 1906 tehdas rakennettiin uudelleen ja avattiin hiiltomo koivuhiilen valmistusta varten. Saastamoisen omistuksessa oli myös Sourun rautatehdas.(4) Vuonna 1897 kaupunkiin ryhdyttiin perustamaan uutta tulitikkutehdasta Hallmanille kilpailijaksi .Saastamoista pyydettiin mukaan hankkeeseen. Hän ei lähtenyt mukaan yritykseen vaan lähti kehittämään uutta yhtiötä. Perustettiin Kuopion Tehdas-Osakeyhtiö vuonna 1898. Yhtiön tarkoituksena oli harjoittaa tulitikku-, mylly- ja puuteollisuutta Kuopiossa. Tehtaan rakentaminen aloitettiin 1899 Kuopion Haapaniemelle. Tehdas joutui vaikeuksiin ja yhtiö huutokaupattiin. Yhtiön suurimpana velkojana Saastamoinen teki ainoan asetetun pohjahinnan ylittävän tarjouksen ja koko yhtiö siirtyi hänelle. Haapaniemen tehdasta laajennettiin ja uudenaikaistettiin. Tehtaan tuotanto muuttui. Rullakoneet aloittivat toimintansa jo vuonna1901. Saastamoisesta tuli Suomen toiseksi suurin rullien valmistaja. Tehtaan yhteydessä toimi myös mylly. Vuonna 1909 yritys päätti rakentaa Suomen ensimmäisen valssimyllyn. Muutos oli yritykselle edullinen, sillä Saastamoisesta tuli Pohjois-Savon suurin mylläri.

Saastamoisella oli hyvät yhteydet Pietariin ja sitä kautta hän sai kontaktin vuonna1902 englantilaiseen J. & P. Coats Limitediin, joka oli maailman suurin rullien käyttäjä. Saastamoisesta tuli maan suurin rullatehtailija. Rahoitusvaikeuksia oli edessä, mutta asiat järjestäytyivät vuonna 1912, jolloin perustettiin Osakeyhtiö H. Saastamoinen Limited. Coats tuli mukaan yritykseen ja osti kaiken mitä tuotettiin. Maailmansodan alkaminen sotki liiketoimia ja työntekijöille varauduttiin antamaan lopputilit. Vientiä pystyttiin kuitenkin jatkamaan ja Haapaniemestä kehittyi seutukunnan suurin teollisuuslaitos.(5)

Kauppaneuvos Herman Saastamoinen kuoli Kuopiossa vuonna 1920 lähes 70-vuotiaana. Hän oli suuryrittäjä ja hänen toimintansa näkyi koko maan liike-elämässä. Saastamoisen kuoltua hänen kolme poikaansa jatkoivat isänsä yrityksiä. Vuonna 1922 oli aika siirtyä sahateollisuuteen. Osakeyhtiö H. Saastamoinen Limited rakensi Siikaniemelle Kuopion läheisyyteen uudenaikaisen sahan. Kuopion läheisyyteen rakennettu vaneritehdas ostettiin vuonna 1923. Tätä varten perustettiin uusi yhtiö nimellä Saastamoisen Faneri O. Y. Savon rataan nämä Haapaniemen ja Siikaniemen tehdaslaitokset yhdistettiin vuonna 1923. Saastamoisen toiminta ei suinkaan jäänyt vielä näiden yritysten varaan, vaan Leppävirralla oleva Oinonniemen tiilitehdas joutui yhtiön omistukseen. H. Saastamoisella & Pojat O.Y: llä oli myös asianajotoimistoja Kajaanissa, Joensuussa ja Kotkassa. Osakeyhtiön nimissä oli lisäksi lautatarha, lastauskonttori ja huolintakonttori Kotkassa. Niillä monilla maatiloilla, jotka olivat yhtiöiden omistuksessa, harjoitettiin voimaperäistä maanviljelyä ja karjanhoitoa. Maatilojen pinta-ala ylsi noin 26 000 hehtaariin.

Laaja liiketoiminta tarvitsi laivoja rahdin kuljetusta ja hinausta varten. Myös Saastamoisella, niin kuin Gust. Raninilla, oli osansa alueen laivaliikenteessä. Noin 1900-luvun vaihteessa alkoi Saastamoisen laivasto näkyä Kuopion satamassa. Sen lisäksi että rahtilaivat liikkuivat Kuopion vesillä kauppaneuvos varusti laivoja myös paikallisliikenteeseen. H. Saastamoisen ensimmäisiä laivoja olivat höyrylotjat Savotar ja Yrjö.

Haapaniemen rullatehtaan valmistumisen myötä lisääntyi myös laivojen lukumäärä. Haapaniemi-laiva saapui vuonna 1911, se oli jäänmurtajahinaaja. Seuraava oli höyrylotja Untamo. Laivat Kalervo ja Papinniemi kuuluivat myös Saastamoiselle. Kuopion Haapaniemen telakalla valmistui hieno puinen höyrylaiva Tapio, joka oli yhtiön käytössä 15 vuotta. Sitten tämä laiva myytiin Gust. Raninille vuonna 1932. Tapio-laiva erottui muiden laivojen joukosta selvästi, sillä Tapio kulki paljon ansaiten melkoiset summat rahaa. Näiden laivojen lisäksi Saastamoisella oli myös laivat Karttula ja Kouta. Savo-laivan Saastamoinen rakennutti itselleen raudasta. Yritykselle ostettiin koko Saimaan ylpeys Osmo vuonna 1920. Sen nimeksi tuli Paasisalo. Laivoja Saastamoisen yritykset tarvitsivat kuljettaakseen valtavan määrän jauhoja, muuta tavaraa, rullatehtaan tuotteita ja vaneria ulkomaille. Tiilet ja sahatavara kuljetettiin myös laivoilla.(6)

Lähteet:

Lähdeviitteet

(1) Hietakari 1968, s.6.
(2) Karttunen 1945, s. 214.
(3) Hietakari 1968, s.321-322.
(4) Karttunen 1945, s.214.
(5) Nummela 1989, s. 74-79.
(6) Karttunen 1945, s. 214-218.

Lähdekirjallisuus

Hietakari, Eero: Herman Saastamoinen. Savolainen yrittäjä murroskaudelta. Kuopio 1968.
Karttunen, K. I.: Saimaan höyrylaivaliikenteen 100-vuotishistoria. Helsinki 1945.
Nummela, Ilkka: Kuopion historia 3. Kuopio 1989.

Nina Pelli