Rovasti Theodor Brofeldt

14.3.1837 – 4.2.1914

Theodor Brofeldtin vanhemmat olivat kappalainen Petter Johan Fredrik Brofeldt ja Margaretha Charlotta Mechelin.

Brofeldtit olivat savolaistunutta herännäis- ja sivistyssukua. Suku juontaa juurensa Ruotsiin, Itä-Göötanmaalle. Vanhin tunnettu Brofeldt oli Suomeen siirtynyt Pentti, joka palveli aliupseerina Savon rykmentissä 1700-luvun alussa ja avioitui Kaarina Tuhkaisen kanssa. Heidän poikansa Petter muutti Iisalmeen, jossa hän toimi koulumestarina, pappilan renkinä ja lopuksi pappilan torpparina. Petter Brofeldtin vaimo oli iisalmelainen Anna Väisänen.

Heidän pojastaan Anders Brofeldtista (1764 – 1810) tuli Nilsiän kappalainen ja ensimmäinen kirkkoherra: keisari Aleksanteri I:n vieraillessa Iisalmessa vuonna 1819 nilsiäläiset pyysivät saada kappalaisen kirkkoherrakseen. A. Brofeldt oli heränneille myötämielinen, vaikkei ottanut osaa heidän seuratoimintaansa – Paavo Ruotsalainen oli hänen ystävänsä. Anders Brofeldtin vaimo oli Kristina Scheele. Heidän pojastaan, Juhani Ahon isoisästä, Petter Johan Fredrikistä (1804 – 1858) tuli myös pappi. Hänen teki elämäntyönsä Nurmeksen kappalaisena. Hänen vaimonsa, Jaakkiman kirkkoherra Henrik Johan Mechelinin tytär Margareta Charlotta, kuului tunnettuun sivistyssukuun. Margareta Charlotta oli harvinaisen kielitaitoinen, mitä osoittaa lempinimi ”latinalainen Lotta”. Perheeseen syntyi 14.3.1837 Henrik Gustaf Theodor Brofeldt.

Th. Brofeldtin ensimmäinen virka oli Lapinlahdella kappalaisen apulaisena. Paloistilan vuokraviljelijä J. A. Snellman ehdotti Brofeldtille vaimoksi omaa serkkuaan, kappalaisen tytär Karolina Fredrika Emelie Snellmania (11.9.1836 – 21.3.1899). Emelie Snellman asui Rantsilan Korvassa leskiäitinsä Katarina Magdalenan ja kahden sisaren kanssa. Kosimakirjeessään Brofeldt ilmoitti ”ettei hän tavoitellut mitään ’pastorintitteleitä’ vaan aikoi tyytyä ’maailman halveksimaan’ apulaispapin virkaansa”. Vaatimattomat häät pidettiin 8.8.1860 Rantsilassa. Emelie Brofeldt kuului isänsä Efraim Wilhelm Snellmanin puolelta kirjallisesti lahjakkaaseen pohjoispohjalaiseen
sivistyssukuun, äidin puolelta Chydeniuksiin.

Theodor ja Emelie Brofeldt saivat 10 lasta.

Väärnin pappilassa syntyivät:
Johannes (Juhani Aho), 11.9.1861 – 8.8.1921
Lyydi, 1862 – 1949, ”pappilan mamselli”
Pekka, 1864 – 1945, toimittaja, kirjailija, saarnaaja

Mansikkaniemen pappilassa syntyivät:
Kalle, 1865 – 1936, opettaja, johtaja, toimittaja, valtiopäivämies
Theodor, 1867 – 1946, henkikirjuri, lääninrahastonhoitaja
Elli Hirvensalo, 1870 – 1952, seminaarinopettaja
Miili, 1872 – 1882
Joel, 1874 – 1896

Kyrönniemen pappilassa syntyivät:
Hanna, 1876 – 1891
Alma Lescelius, 1879 – 1970, opettaja, puutarhuri, ruustinna

Theodor Brofeldt kuoli Iisalmen rovastina 76 vuoden ikäisenä 4.2.1914. Hän toimi Iisalmen emäseurakunnan pappina 55 vuotta. Hänen aikanaan toteutettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksen määräämä kunnan ja seurakunnan hallinnon erottaminen toisistaan.

Th. Brofeldt tunnetaan taitavana sielunhoitajana sekä ”savolaisena saarnamiehenä”: hänen mehevän murteellista puhettaan höystivät paikalliset sanontatavat ja konkreettiset arkielämän esimerkit. Hän puhui vapaasti, ilman ajalle tyypillistä saarnanuottia. Juhani Aho toimitti lankonsa Jooseppi Lesceliuksen kanssa Brofeldtin saarnoja kirjaksi vuonna 1917.