• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Rovasti Theodor Brofeldt

Rovasti Theodor Brofeldt

14.3.1837 – 4.2.1914

Theodor Brofeldtin vanhemmat olivat kappalainen Petter Johan Fredrik Brofeldt ja Margaretha Charlotta Mechelin.

Brofeldtit olivat savolaistunutta herännäis- ja sivistyssukua. Theodor Brofeltin asuinpaikka Mansikkaniemen pappilassa. Nykyinen Juhani Ahon museo.Suku juontaa juurensa Ruotsiin, Itä-Göötanmaalle. Vanhin tunnettu Brofeldt oli Suomeen siirtynyt Pentti, joka palveli aliupseerina Savon rykmentissä 1700-luvun alussa ja avioitui Kaarina Tuhkaisen kanssa. Heidän poikansa Petter muutti Iisalmeen, jossa hän toimi koulumestarina, pappilan renkinä ja lopuksi pappilan torpparina. Petter Brofeldtin vaimo oli iisalmelainen Anna Väisänen.

Heidän pojastaan Anders Brofeldtista (1764 – 1810) tuli Nilsiän kappalainen ja ensimmäinen kirkkoherra: keisari Aleksanteri I:n vieraillessa Iisalmessa vuonna 1819 nilsiäläiset pyysivät saada kappalaisen kirkkoherrakseen. A. Brofeldt oli heränneille myötämielinen, vaikkei ottanut osaa heidän seuratoimintaansa – Paavo Ruotsalainen oli hänen ystävänsä. Anders Brofeldtin vaimo oli Kristina Scheele. Heidän pojastaan, Juhani Ahon isoisästä, Petter Johan Fredrikistä (1804 – 1858) tuli myös pappi. Hänen teki elämäntyönsä Nurmeksen kappalaisena. Hänen vaimonsa, Jaakkiman kirkkoherra Henrik Johan Mechelinin tytär Margareta Charlotta, kuului tunnettuun sivistyssukuun. Margareta Charlotta oli harvinaisen kielitaitoinen, mitä osoittaa lempinimi ”latinalainen Lotta”. Perheeseen syntyi 14.3.1837 Henrik Gustaf Theodor Brofeldt.

Th. Brofeldtin ensimmäinen virka oli Lapinlahdella kappalaisen apulaisena. Paloistilan vuokraviljelijä J. A. Snellman ehdotti Brofeldtille vaimoksi omaa serkkuaan, kappalaisen tytär Karolina Fredrika Emelie Snellmania (11.9.1836 – 21.3.1899). Emelie Snellman asui Rantsilan Korvassa leskiäitinsä Katarina Magdalenan ja kahden sisaren kanssa. Kosimakirjeessään Brofeldt ilmoitti ”ettei hän tavoitellut mitään ’pastorintitteleitä’ vaan aikoi tyytyä ’maailman halveksimaan’ apulaispapin virkaansa”. Vaatimattomat häät pidettiin 8.8.1860 Rantsilassa. Emelie Brofeldt kuului isänsä Efraim Wilhelm Snellmanin puolelta kirjallisesti lahjakkaaseen pohjoispohjalaiseen
sivistyssukuun, äidin puolelta Chydeniuksiin.

Theodor ja Emelie Brofeldt saivat 10 lasta.

Väärnin pappilassa syntyivät:
Johannes (Juhani Aho), 11.9.1861 – 8.8.1921
Lyydi, 1862 – 1949, ”pappilan mamselli”
Pekka, 1864 – 1945, toimittaja, kirjailija, saarnaaja

Mansikkaniemen pappilassa syntyivät:
Kalle, 1865 – 1936, opettaja, johtaja, toimittaja, valtiopäivämies
Theodor, 1867 – 1946, henkikirjuri, lääninrahastonhoitaja
Elli Hirvensalo, 1870 – 1952, seminaarinopettaja
Miili, 1872 – 1882
Joel, 1874 – 1896

Kyrönniemen pappilassa syntyivät:
Hanna, 1876 – 1891
Alma Lescelius, 1879 – 1970, opettaja, puutarhuri, ruustinna

Theodor Brofeldt kuoli Iisalmen rovastina 76 vuoden ikäisenä 4.2.1914. Hän toimi Iisalmen emäseurakunnan pappina 55 vuotta. Hänen aikanaan toteutettiin vuoden 1865 kunnallisasetuksen määräämä kunnan ja seurakunnan hallinnon erottaminen toisistaan.

Th. Brofeldt tunnetaan taitavana sielunhoitajana sekä ”savolaisena saarnamiehenä”: hänen mehevän murteellista puhettaan höystivät paikalliset sanontatavat ja konkreettiset arkielämän esimerkit. Hän puhui vapaasti, ilman ajalle tyypillistä saarnanuottia. Juhani Aho toimitti lankonsa Jooseppi Lesceliuksen kanssa Brofeldtin saarnoja kirjaksi vuonna 1917.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään