• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Rautalampi talvi- ja jatkosodassa

Rautalampi talvi- ja jatkosodassa

Rautalammin sota-ajan perinteenkeruuhanke

Rautalammin kunta käynnisti yhdessä Rautalammin seurakunnan, Rautalammin museon ja paikallisen sotaveteraaniyhdistyksen kanssa vuonna 2004 hankkeen, jonka tarkoituksena on tallentaa sota-ajan Rautalampia koskevaa muisti- ja arkistotietoa Rautalammin museon kotiseutuarkistoon. Projektin yhtenä osana toteutamme oheisen tietokannan, jossa kerrotaan sodassa menehtyneistä rautalampilaisista. Sivustoille ja Rautalammin museon arkistoon kerätään jatkuvasti tietoa mm. kaatuneista, lottatoiminnasta, rautalampilaisista sotilaista sekä tapahtumista kotirintamalla. Museo kopioi tiedostoon valokuvia, haastattelee ihmisiä ja tallentaa aiheeseen liittyvää esineistöä sekä arkistomateriaalia.

Hanketta rahoittavat: Rautalammin kunta, Rautalammin Osuuspankki, Rautalammin sotaveteraanit ry, Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö, Suomen Lottaperinneliitto ry ja Vapaussodan Invalidien Muistosäätiö.

Linkit:

www.rautalampi.fi

http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet

www.veteraanienperinto.fi

www.sotavainajat.net

 

Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet rautalampilaiset

1939-45 sotien aikana menehtyi yhteensä 187 rautalampilaista. Menehtyneiden muistotaulu on nähtävillä Rautalammin kirjastossa 6.12.2004 lähtien. Rautalampilaisten lisäksi taulussa mainitaan Rautalammin sankarihautuumaalle haudatut ulkopaikkakuntalaiset.

”Kunnian seppel kuihtumaton, isänmaan vapaus on”
Kaarlo Hemmo

Talvisodassa menehtyi n. 22 800 suomalaista. Rautalampilaisia menehtyi sodassa 73, joista 11 kuoli haavoittuneena ja 3 katosi. Jatkosodassa menehtyi puolestaan n. 60 000 suomalaista. Sodassa kaatui 103 rautalampilaista, joista 24 kuoli haavoittuneena ja 3 katosi. Lapinsodassa menehtyi n. 1000 suomalaista. Rautalampilaisia kuoli Lapin sodassa tai sotavammoihin sodan jälkeen yhteensä 11. Suomen sodissa vuosien 1939-1945 menehtyi yhteensä 93 500 suomalaista Suomen sota-arkiston mukaan. Rautalampilaisia menehtyi 187.

Talvisodan aikana kaatui suhteessa huomattavasti enemmän rautalampilaisia kuin jatkosodan aikana, sillä talvisota kesti vain 105 päivää. Esimerkiksi JR 38:n 5.komppaniasta, jossa palveli vain rautalampilaisia, kaatui 53 miestä. Rautalampilaisia palveli myös muissa joukko-osastoissa. Suurten miestappioiden vuoksi jatkosotaan muodostettiin rautalampilaisista ja vesantolaisista pioneeripataljoona, jonka tappiot koko pitkän sodan aikana olivat 50 % määrävahvuuteen verrattuna.

(Lähteet: Itsenäisyyden puolustajat rintamalla, sota-arkisto, Jukka Jalkanen, Jatkosodan muistelmat, 115.)

 

Rautalampilaisten pääasialliset joukko-osastot (PDF)

Taisteluita, joissa rautalampilaisia kaatui (PDF)

Everstiluutnantti Markku Tomperin juhlapuhe (PDF)

Kaksi sotilasta tekee kunniaa sankarivainajien muistomerkillä.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään