• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Pohjoissavolaisten ja kuopiolaisten pukeutuminen 1600-1800 -luvuilla

Pohjoissavolaisten ja kuopiolaisten pukeutuminen 1600-1800 -luvuilla

Vanhimmilla vuosisadoilla pukeutumista koskevat tiedot ovat kovin niukkoja, hajanaisia lähteitä. Käräjäpöytäkirjoja sekä myöhemmin perunkirjoja lähteinä käyttäen pyrin hahmottelemaan täällä vallinnutta pukukulttuuria. Näitä niukkoja tietoja vertaamalla muualla maassamme samaan aikaan vallinneeseen pukeutumiseen voimme saada myös kuvan savolaisten puvustosta. Varhaisimpina vuosisatoina, 1500- ja 1600-luvuilla, täällä oli käytössä pääasiassa kotikutoiset kankaat, joiden materiaaleina olivat villa, pellava ja hamppu. Varakkaammat talonpojat näyttävät kuitenkin jo 1600-luvulla ja varmaan aikaisemminkin hankkineen vaatetukseensa ostokankaita, joista tärkein oli verka.

Värien käyttö näyttäisi myös seuranneen suuren maailman muotivirtauksia, vaikka hienoisella viiveellä Viipuriin ja Pohjanlahden rannikon kaupunkeihin verrattuna. Kotona osattiin myös värjätä lankoja ja kankaita luonnosta saatavilla väreillä. Mataranpunaista, keltaisen eri sävyjä, samoin erilaisia vihreitä ja ruskeita sävyjä saatiin kasveista. Sinimorsingo oli myös tunnettu jo kaukaa esihistorian ajoista, mutta sen pohjoisimmat kasvupaikat olivat Virossa, joten sitä täytyi ostaa. Eräillä sienillä saatiin myös kirkkaita punaisia värejä. Värjärit osasivat kyllä saada lankoihinsa huikaisevan kauniita värejä. Itse muodista eli pukujen leikkauksista ja muista yksityiskohdista tietomme perustuvat lähinnä keskiaikaisten kirkkomaalausten antamiin viitteisiin sekä 1600-luvulta ja myöhemmiltäkin vuosisadoilta säilyneisiin maalauksiin ja piirroksiin. Vasta 1800-luvulta on tällä alueella säilynyt varsinaisia pukukappaleita.

Kirjallisten tietojen sekä usein hyvin niukkojen piirrosten ja maalausten perusteella voimme kuitenkin hahmotella kuvan siitä pukeutumistyylistä, joka näillä alueilla on kulloinkin vallinnut. Värien suhteen 1800-luvun loppupuolisko herännäisyyden vaikutuksesta painottui usein tummiin sinisävyihin tai harmaaseen tai ruskeaan. 1800-luvun alkupuoli oli kuitenkin naisten puvuissa vaaleampia pohjasävyjä ja punaista ja keltaista enemmän suosivaa aikaa. Samoin edeltäneillä vuosisadoilla näyttävät kirkkaat punaiset, siniset ja vihreät hamekankaat olleen suosiossa. Leveäraitaiset kalminkkikankaat eivät Pohjois-Savossa näytä saaneen samanlaista jalansijaa kuin eteläisen ja läntisen Suomen puvustossa. Miesten liivikankaana niistäkin näyttää jokunen maininta olevan 1700-luvun loppukymmeniltä. Naisten pukukankaat näillä seuduilla olivat useimmiten kapearaitaisia tai jopa -viiruisia ainakin niiltä osin, mitä säilyneissä kangastilkuissa sekä piirroksissa ja akvarelleissa esiintyy. Käytetyt punaisen sävyt olivat myös usein hieman sinervään sävytettyjä, vain harvoin tavataan eteläisiä ja läntisiä tulipunaisia raidoituksia.

Yksi alueelle tyypillinen piirre on myös se, että jo 1700-luvulla täällä kudottiin paljon puolivillaista ns. sarssia, aluksi pellavaloimiin, myöhemmin pumpuliloimiin. 1800-luvulla myös ohuet pumpulikankaat näyttävät täällä olleen suosittuja pukukankaina varsinkin kesäisessä käytössä, mutta olen myös löytänyt erään 1820-1850 välillä rakennetun talon hirsien välistä sinikeltaraitaisen pumpulilla topatun hameen kappaleen. Myös perunkirjoissa niitä esiintyy Kuopiossa.

Tämän seudun nykyisistä kansallispuvuista, jotka perustuvat vanhaan kansanomaiseen juhlapukuun, voi saada myös kuvan 1800-luvun pukeutumisesta. Esimerkkeinä vaikka seuraavat: Ylä-Savon naistenpuku, jonka hamekangasmalli on Pielaveden Lampaanjärveltä, Heinäveden naistenpuku, jonka esikuva on täydellisenä kokonaisuutena Kansallismuseossa, Kuopion seudun naisten- ja miestenpuku, jotka perustuvat Magnus von Wrightin, Adolf Hårdhin ja R.W. Ekmanin akvarelleihin 1820 paikkeilta ja niiden mukaisiin pukukappaleisiin ja kangastilkkuihin sekä Koillis-Savon naistenpuku, jonka perustana on Kuopion seudulta olevat 1860-1870-lukujen piirrokset sekä Riistavedeltä olevat kangastilkut.

Seppo Latvala

Pohjoissavolaista vaatetusta 1600-luvulla (linkki ei toimi)

Naisen puvusta 1600-luvulla (PDF)

Miehen puvusta 1600-luvulla (PDF)

Pohjoissavolaista vaatetusta 1700-luvulla (PDF)

Kuopiolaisten puvustot 1800-luvun alkupuolella (PDF)

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään