• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Haminalahti

Haminalahti

Haminalahden kartano eli hovi kuului von Wright -suvulle vuosina 1759 – 1910. Ympäröivät maisemat ovat tulleet suomalaisille tutuiksi lukuisten von Wrightin taiteilijaveljesten 1800-luvulla maalaamien taulujen kautta. Erityisesti Ferdinand von Wright kuvasi monissa maalauksissaan Haminalahden näkymiä.

Haminalahti on Kallaveden lahti, joka sijaitsee Kuopiossa Kuopionniemen länsipuolisessa tyvessä. Nykyään lahden pohjukan aluetta on jonkin verran muovannut uusi tiestö. Kartanoalue lähiympäristöineen on kuitenkin säilynyt varsin hyvin, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen sisältyy pääosa Haminalahden pohjukan alueesta, mukaan lukien Haminalahden hovin ja siihen liittyvän Lugnetin sekä kartanoaluetta ympäröivät pellot. Kartanon päärakennus on rakennettu 1848 – 1850, Lugnet on siirretty paikalle vuonna 1863. Haminalahden kylässä on myös runsaasti muuta kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muun muassa taiteilija Karppasen mökki, Pirttisaaren huvila, Salonsaaren tila ja Kalliomaja.

Haminalahdelta on peräisin myös Pohjois-Savon merkittävin rautakautinen muinaislöytö. Hovin mailta löytyi vuonna 1874 kiviröykkiöstä 1000-luvulle ajoittuvia länsisuomalaistyyppisiä naisen pronssikoruja. Kyseessä lienee naisen polttohaudan esineistö. Valitettavasti Haminalahden korulöytö ei yksinään juurikaan valaise sitä, millaista inhimillistä toimintaa Haminalahdella on tuohon aikaan ollut.
Lisätietoja Ferdinand von Wrightin taiteesta löytyy osoitteesta: wright.kuopiontaidemuseo.fi

Tapio Laaksonen

Tunnelmallinen maalaus Haminalahden maisemista. Etualalla järveä, taustalla lahti, jossa kartano näkyy.
Haminalahden kartano 1800-luvun jälkipuolella. Ferdinand von Wright.

 

Tunnelmallinen maalaus. Etualalla aukea kukkula, josta avautuu näkymä järvimaisemaan.
Näköala Haminalahdelta. Ferdinand von Wright, 1853.

 

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Kulttuuriympäristö
  • Kulttuurimaisema
  • Arkeologinen kulttuuriperintö
  • Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Kulttuuriympäristö verkossa

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään