• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Korkeakoski

Korkeakoski

Maaningan Korkeakoski on Suomen korkein vesiputous. Sen melko kapeaa uomaa pitkin vesi putoaa 46 metrin korkeudelta kosken alla olevaan, noin kaksi kilometriä pitkään lehtoluontoiseen rotkolaaksoon. Erityisen komeana vesi ryöppyää kevättulvan aikana. Alue on keskeisimmiltä osiltaan luonnonsuojelualuetta.

Korkeakoski nousi laajasti tunnetuksi maisemakohteeksi Zachris Topeliuksen Suomi piirroksin esitettynä (Finland framstäldt i teckningar, 1845 – 1852) -teossarjan myötä. Jo vanhastaan tunnettujen luonnonnähtävyyksien lisäksi Topelius esitteli teoksessaan joitain uusia ja teki niistä samalla maankuuluja.

Korkeakosken lisäksi melko tunnettu maisemakohde on Maaningalla jo vanhastaan Tuovilanlahti, jonka rantoja reunustavat vaikuttavat luonnon- ja kulttuurimaisemat. Nykyään Tuovilanlahden kulttuurimaisema-alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Tapio Laaksonen

Piirros. Vesi kuohuu avoimessa koskimaisemassa. Etualalla katkennut puu, joka on poikittain koskessa.
Korkeakoski 1800-luvun puolivälissä. Piirros: Lennart Forstén. Finland framstäldt i teckningar -teoksen (1845-1852) väritetystä laitoksesta.

 

Valokuva kuohuvasta koskesta. Etualalla näkyy rakennettu silta ja näköalapaikka.
Korkeakoski 1800-luvun lopulla. Kuva: Kuopion kult. hist museo/K. Granit.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Kulttuuriympäristö
  • Kulttuurimaisema
  • Arkeologinen kulttuuriperintö
  • Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Kulttuuriympäristö verkossa

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään