• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Pohjoissavolainen maisema

Pohjoissavolainen maisema

Pääosa Pohjois-Savoa kuuluu maisemamaakuntajaottelussa Itäiseen Järvi-Suomeen, jonka maiseman rikkaus ovat vesistöt. Maasto on yksityiskohdissaan vaihtelevaa. Metsistä tavallisimpia ovat mustikkatyypin kuusikot ja soita on vähän.

Oman leimansa pohjoissavolaiseen maisemaan luovat luoteessa karu Suomenselän alue ja koillisessa jylhät Vaara-Karjalan kukkulat. Suomenselän alueeseen kuuluu osa Kiuruvedestä ja Vieremästä, Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan puolestaan osa Rautavaaraa, Sonkajärveä, Juankoskea ja Kaavia.

Tunnetuimpia pohjoissavolaisia maisemakohteita ovat Haminalahti, Pisa, Puijo, Korkeakoski ja Väisälänmäki. Näistä osa kuuluu maan vanhimpiin maisemamatkailukohteisiin. Ne ovat myös selkeitä pohjoissavolaisen, osin myös suomalaisen, maiseman ja maisemaestetiikan symboleja.

Ihminen on muokannut maisemaa Pohjois-Savossa merkittävästi 1400-luvulta alkaen. Tällöin alkoi havupuumetsien kaskeaminen. Peltoviljely syrjäytti kaskeamisen pääviljelytapana 1800-luvun kuluessa. Osa entisistä kaskimaista muuttui karjan laiduntamisen myötä laidunmaiksi tai säännöllisen viljelyn myötä pelloiksi. Suurin osa kuitenkin palautui takaisin metsäksi. Useimmiten entisille kaskille kasvoi koivua tai haapaa. Kaskeamisen vaikutukset näkyvät edelleen jossain määrin Pohjois-Savon metsäluonnossa.

Viime vuosikymmenien rakennemuutos on johtanut myös Pohjois-Savossa maaseudun vuosisataisen kulttuurimaiseman köyhtymiseen ja yksipuolistumiseen. Esimerkiksi useimmat entiset luonnonniityt ja laidunmaat ovat metsittyneet. Kehityksen myötä myös monet perinneympäristöissä viihtyneet kasvi- ja eläinlajit ovat tulleet uhanalaisiksi.
Pohjois-Savon muisti-sivustoon kuuluva Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma sisältää yleisesittelyn pohjoissavolaisesta maisemasta ja kulttuuriympäristöstöstä

Valokuvassa näkymä mäeltä järvelle.
Pohjoissavolaista maisemaa. Maisema Lapinlahdelta Väisälänmäeltä kuvattuna. Kuva: Tapio Laaksonen, 2001 /KUHMU.

 

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Kulttuuriympäristö
  • Kulttuurimaisema
  • Arkeologinen kulttuuriperintö
  • Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Kulttuuriympäristö verkossa

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään