• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Puijo

Puijo

Puijo on Suomen tunnetuimpia, vanhimpia ja suosituimpia maisemamatkailukohteita. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä Puijosta tuli kuopiolaisten suosima näköalapaikka. Tuolloin sen laelta näki kaskeamisen ja hakkuiden muokkaamien rinteiden yli laajan maiseman vielä ilman näkötornia. 1800-luvun puolivälissä Puijo oli jo yleisesti tunnettu matkailukohde. Puijo kiehtoi ennen muuta laelta avautuvilla maisemillaan, mutta myös rikkaalla luonnollaan.1800-luvun puolivälissä alkoi myös alueen luonnon tieteellinen tutkimus.(1)

Jo 1800-luvun puolivälistä alkaen tuli tavaksi esittää kuvissa Kuopio Puijo taustanaan. Itse Puijon näkymissä taas ovat kiehtoneet niin näkymä kaupunkiin kuin luonnonnäkymät järvine, saarine ja kukkuloineen. 1800-luvun lopulta alkaen Puijon näkymät tulivat laajasti tunnetuksi valokuvien ja niistä tehtyjen postikorttien myötä. Jo aiemmin näkymiä oli kuvattu maalauksissa, mm. Ferdinand von Wright teoksessaan ”Näköala Puijolta”. Puijo oli myös mieluinen kävelymaasto ja inspiraation lähde kirjailija Minna Canthille. Esimerkiksi kirjeessään vuodelta 1888 hän kertoo, että ”Kiipeän joka toinen päivä ylös Puijon vuorelle saadakseni sieltä terveyttä ja voimaa”.(2)

Ensimmäinen puinen näkötorni valmistui Puijon laelle vuonna 1856. Vuonna 1906 sen korvasi korkeampi tiilitorni, joka puolestaan sai väistyä nykyisen betonitornin myötä vuonna 1963. Talviurheilukeskus Puijo on ollut 1910-luvulta alkaen. Alkuun pääosassa olivat kelkkailu ja hiihto, myöhemmin kelkkailun tilalle tulivat mäkihyppy ja laskettelu. Nykyään Puijo on niin matkailukohde, talviurheilukeskus, virkistysalue kuin luonnonsuojelualue. Puijosta on rauhoitettu 63 hehtaarin alue, josta 3 hehtaarin aarniosa säilytetään täysin koskemattomana.

Puijon lukuisat kaskirauniot, nauriskuopat, vanhat pellot ja tiet kertovat vanhasta torppariajasta ja kaskikulttuurista. Paikalla on useita muinaisjäännöskohteita, esimerkiksi heti näkötornin vieressä useita kaskiraunioita sisältävä muinaisjäännös, jota voit tarkastella museoviraston sivuilla.

Kuopion kulttuurihistoriallinen museo KUHMU on julkaissut Puijo-aiheisia kuvia Flickr-tilillään. Kuvat ovat vapaasti ladattavissa ja käytettävissä vapaan lähdekoodin lisenssillä (CC-BY-NC-SA).

Tästä KUHMUn Flickr-tilille.

Lähteet:

1. Matti Haapasaari. Museoherroja ja Puijon tutkijoita. Lievestuore 1994.
2. Minna Canthin kirjeet. Toim. Helle Kannila. Vammala 1973. s. 333.

Tapio Laaksonen

Maalaus. Näkymä mäen laelta järvelle. Etualalla kalliota ja puita. Auringonlasku.
Näköala Puijolta. Ferdinand von Wright, 1855.

 

Valokuva. Vasemmalla uusi, korkea Puijontorni ja oikealla vanha, matala, tiilinen torni,. Pilvetön taivas ja taustalla metsää.
Puijon nykyinen ja vanha näkötorni. Kuvattu uuden tornin valmistumiskesänä 1963. Samana vuonna vanha tiilitorni purettiin. Kuva: Kuva-Kalle. KUHMU.

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Kulttuuriympäristö
  • Kulttuurimaisema
  • Arkeologinen kulttuuriperintö
  • Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Kulttuuriympäristö verkossa

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään