• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Väisälänmäki

Väisälänmäki

Valokuva. Järvimaisema avautuu mäen päältä. Edessä runsaasti puidenlatvoja. Horisontissa pilviä.
Maisemaa Väisälänmäen näkötornista vuonna 2015.

 

Lapinlahden Väisälänmäki on tyypillinen pohjoissavolainen mäkikylä ja yksi Suomen 27:stä kansallismaisemasta.

Kylän rakennukset sijaitsevat mäen rinteellä kylätien varrella. Tieltä ja puuttomilta pihamailta avautuvat näkymät Onkivedelle. Mäen korkein kohta, Linnainmäki, kohoaa 220 metriä meren pinnan yläpuolella. Perinteisen ilmeensä säilyttäneet pihapiirit, rinneviljelykset, niityt ja laidunmetsiköt muodostavat eheän, puoliavoimen maisemakokonaisuuden. Arvokkaaksi Väisälänmäen kylämaiseman tekee erityisesti se, että perinteiset hakamaat ja kedot ovat melko pitkälti säilyneet. Vielä 1800-luvulla Väisälänmäen alue oli laajasti kaskitalouden piirissä. Kaskeamisen jäljet näkyvät alueella edelleen.

Väisälänmäen maisemat ovat myös osa suomalaista taidehistoriaa. Taiteilija Eero Järnefelt vietti 1800-luvun lopulla kesiään Väisälänmäen Rannan-Puurulan talossa. Hänen taulunsa ”Isäntä ja rengit” vuodelta 1893 kuvaa talon pihapiiriä. Väisälänmäellä hän myös viimeisteli kuuluisan taulunsa ”Kaski” eli ”Raatajat rahanalaiset”. Tässä kaskenpolttoa kuvaavassa teoksessa malleina toimi Väisälänmäen kylän väki. Lapinlahtelaissyntyinen Pekka Halonen on puolestaan maalannut Väisälänmäeltä ainakin teoksen ”Maisema Vuorelta”.

Väisälänmäki on myös kauas näkyvä maamerkki. Lapinlahdella tunnetaankin sanonta: ”Ee hättee, Väisälänmäk näkkyy”. Mäen rinteitä pitkin kulkee nykyään 3,4 kilometrin pituinen kulttuuri- ja luontopolku opasteineen. Lisäksi mäen korkeimmalla paikalla on pieni näkötorni.

 

Väisälänmäellä toimii kesäisin Lapinlahden 4H:n pyörittämä Karjamajakahvila. Avoinna 1.6. – 9.8. joka päivä klo 12 – 18.

Mustavalkokuva. Hiekkatie menee kuvan oikeaa laitaa pihapiiriin. Vasemmalla aidattua peltoa.
Väisälänmäen Ala-Puurulan talon pihapiiriä. Kuva: Kuhmu/J. Laitinen, 1988.

 

Mustavalkokuva. Näkymä loivalta mäeltä pihapiiriin ja järvimaisemaan. Etualan pellolta on heinä korjattu.
Näkymä Väisälänmäen rinteeltä. Kuva: Kuhmu/J. Laitinen, 1988.

 

Savon helmet -sarjan juttu Savon Sanomissa 3.8.2015

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Kulttuuriympäristö
  • Kulttuurimaisema
  • Arkeologinen kulttuuriperintö
  • Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Kulttuuriympäristö verkossa

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään