• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Pohjois-Savonmuisti.fi

Pohjois-Savonmuisti.fi

  • Etusivu
  • Kulttuuriympäristö
    • Kulttuurimaisema
    • Arkeologinen kulttuuriperintö
    • Rakennettu kulttuuriympäristö
    • Kulttuuri­ympäristöstä verkossa
  • Pohjois-Savon Museot
    • Iisalmen museot
    • Kaavin museot
    • Keiteleen museo
    • Kiuruveden museo
    • Kuopion museot
    • Lapinlahden museot
    • Leppävirran museot
    • Pielaveden museot
    • Rautalammin museo
    • Siilinjärven museot
    • Sonkajärven museot
    • Suonenjoen museot
    • Tervon Museo
    • Tuusniemen Museo
    • Varkauden museot
    • Vesannon Museo
    • Vieremän museot
  • Pohjois-Savon helmet
    • Iisalmi
    • Juankoski
    • Kaavi
    • Keitele
    • Kiuruvesi
    • Kuopio
    • Lapinlahti
    • Leppävirta
    • Pielavesi
    • Rautalampi
    • Rautavaara
    • Siilinjärvi
    • Sonkajärvi
    • Suonenjoki
    • Tervo
    • Tuusniemi
    • Varkaus
    • Vesanto
    • Vieremä
  • Historia
    • Elinkeinot
    • Liikkuminen
    • Esineistö
    • Vaatetus
    • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
    • Yhdistys- ja seuratoiminta
    • Sota-aika
  • Koe ja opi
    • Lainattavat materiaalit
    • Oppimismateriaalit verkossa
    • Verkkonäyttelyt
      • Savolaisherkut ja arjen antimet
      • Suutarin kengissä
      • Elämää ja ihmisiä Kuopiossa
      • Ihmisen ihmeellisiä jälkiä
      • Ajasta aikaan – Tuomiokirkko 200
      • Puutaloasumisen ihanuus – kurjuus?
      • Videot
  • Taide
    • Kirjallisuus
    • Kuvataide
    • Musiikki
    • Teatteri

Pohjois-Savon rakennusperintö

Pohjois-Savon rakennusperintö

Pohjois-Savossa on asuttu tuhansien vuosien ajan, mutta varsinainen nykyisen asutuksen pohja – savolainen uudisasutusvaihe – ajoittuu 1400- ja 1500-luvuille. Esihistoriallisella kaudella asumista varten rakennettiin ainakin erilaisia kotia ja laavuja, uudisasutusvaiheessa tehtiin jo hirsipirttejä. Vanhimmasta rakentamisesta voimme nykyään saada viitteitä arkeologisen tutkimuksen kautta.

Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen tekemiä rakennelmia. Varsinaisten rakennusten lisäksi rakennusperintöömme kuuluvat näin myös esimerkiksi vesirakenteet, tiet ja sillat. Nämä yksittäiset rakennuskohteet ovat aina osa ympäristöään. Niinpä yksittäisen rakennuksen luonne voidaan yleensä ymmärtää paremmin silloin, kun sitä tarkastellaan osana ympäröivää laajempaa kulttuuriympäristöä.

1900-luvun jälkipuoli oli myös Pohjois-Savossa suuren murroksen aikaa, jolloin rakennettiin paljon uutta ja purettiin runsaasti vanhaa. Nykyinen rakennettu ympäristömme on silti pitkän kehityksen tulos. Pohjoissavolaisesta maisemasta löytyy helposti edustavia esimerkkejä hyvin monenlaisesta rakentamisesta yli kahden vuosisadan ajalta.

Osa rakennetusta ympäristöstämme on määritelty eri yhteyksissä kulttuurihistorialliselta kannalta erityisen arvokkaaksi. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt esitellään Musoviraston sivuilla: www.rky.fi. Maakunnallisesti arvokkaita kohteita on valtakunnallisesti arvikkaita enemmän (Pohjois-Savon liiton kulttuuriympäristöselvitykset Osa 1 ja Osa 2).  Lisäksi voidaan puhua vielä paikallisesti arvokkaista kohteista, joita Pohjois-Savossa voi sanoa olevan, hieman arviointikriteereistä riippuen, useita satoja tai tuhansia.

Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma sisältää yleisesittelyn Pohjois-Savon rakennusperinnöstä:  Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma

Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ja hoito-ohjelma.

Tapio Laaksonen

 

                        

 

 

 

 

 

 

Ensisijainen sivupalkki

Generic selectors
Exact matches only
Hae otsikoita
Hae sisällöstä
Post Type Selectors
  • Historia
  • Elinkeinot
  • Liikkuminen
  • Esineistö
  • Vaatetus
  • Pohjoissavolaiset vaikuttajat
  • Yhdistys- ja seuratoiminta
  • Sota-aika
  • Kulttuuriympäristö
  • Kulttuurimaisema
  • Arkeologinen kulttuuriperintö
  • Rakennettu kulttuuriympäristö
  • Kulttuuriympäristö verkossa

Footer

*Pulkka tai päiväpulkka on kaksiosainen puinen kapula, johon esimerkiksi torpparin suorittamista päivätöistä tehtiin kuittausmerkintä eli pirkka tekemällä pulkkaan viilto. Pulkan toinen puoli oli isännällä tai työnjohtajalla ja toinen puoli työntekijällä. Sanonta "Päivä pulkassa" on syntynyt, kun pulkkaan on tehty kuittaus merkiksi tehdystä päivätyöstä. "Päivä pykälässä" sanonnalla on sama historia.

Copyright 2018
Sollertis

Anna palautetta

Tietosuojaseloste

Saavutettavuusseloste

Copyright © 2023 · Business Pro Theme on Genesis Framework · WordPress · Kirjaudu sisään