Pohjois-Savossa on asuttu tuhansien vuosien ajan, mutta varsinainen nykyisen asutuksen pohja – savolainen uudisasutusvaihe – ajoittuu 1400- ja 1500-luvuille. Esihistoriallisella kaudella asumista varten rakennettiin ainakin erilaisia kotia ja laavuja, uudisasutusvaiheessa tehtiin jo hirsipirttejä. Vanhimmasta rakentamisesta voimme nykyään saada viitteitä arkeologisen tutkimuksen kautta.

Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan ihmisen tekemiä rakennelmia. Varsinaisten rakennusten lisäksi rakennusperintöömme kuuluvat näin myös esimerkiksi vesirakenteet, tiet ja sillat. Nämä yksittäiset rakennuskohteet ovat aina osa ympäristöään. Niinpä yksittäisen rakennuksen luonne voidaan yleensä ymmärtää paremmin silloin, kun sitä tarkastellaan osana ympäröivää laajempaa kulttuuriympäristöä.

1900-luvun jälkipuoli oli myös Pohjois-Savossa suuren murroksen aikaa, jolloin rakennettiin paljon uutta ja purettiin runsaasti vanhaa. Nykyinen rakennettu ympäristömme on silti pitkän kehityksen tulos. Pohjoissavolaisesta maisemasta löytyy helposti edustavia esimerkkejä hyvin monenlaisesta rakentamisesta yli kahden vuosisadan ajalta.

Osa rakennetusta ympäristöstämme on määritelty eri yhteyksissä kulttuurihistorialliselta kannalta erityisen arvokkaaksi. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt esitellään Musoviraston sivuilla: www.rky.fi. Maakunnallisesti arvokkaita kohteita on valtakunnallisesti arvikkaita enemmän (Pohjois-Savon liiton kulttuuriympäristöselvitykset Osa 1 ja Osa 2).  Lisäksi voidaan puhua vielä paikallisesti arvokkaista kohteista, joita Pohjois-Savossa voi sanoa olevan, hieman arviointikriteereistä riippuen, useita satoja tai tuhansia.

Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma sisältää yleisesittelyn Pohjois-Savon rakennusperinnöstä:  Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoito-ohjelma

Kuopion kulttuuriympäristöstrategia ja hoito-ohjelma.

Tapio Laaksonen