Juhani Aho

11.9.1861 – 8.8.1921

Juhani Aho oli ensimmäisiä suomalaisia ammattikirjailijoita. Hän kuului 1880-luvun sukupolveen, johon vaikuttivat sekä venäläinen, pohjoismainen että ranskalainen realismi. Esikoisteos Muuan markkinamies ilmestyi v. 1884 yhteisniteenä Kievarin pihalla –novellin kanssa. Samana vuonna Rautatie teki Ahosta kuuluisuuden. Lehdissä Juhani Aho julkaisi lastujaan: yhteiskunnallisesti kantaaottavia pienimuotoisia kirjoitelmia ja tunnelmakuvia.

Juhani Ahon 40-vuotinen kirjailijanura osui suomalaisen taiteen ensimmäiseen kansainvälistymisen kauteen sekä nykyaikaistumisen murrosvaiheeseen. Aho eli sosiaalisten ja kansallisten kriisien keskellä ja muutti kokemansa kirjallisuudeksi.

Johannes Brofeldt, kirjailija Juhani Aho, syntyi 11.9.1861 Iisalmen emäseurakuntaan kuuluneessa Lapinlahden Väärnin pappilassa ja eli siellä varhaislapsuuden vuodet. Perhe muutti Iisalmen Mansikkaniemen kappalaispappilaan Ahon ollessa noin viisivuotias. Lukioajan kotina oli Vieremän Kyrönniemen pappila. Theodor Brofeldtista tuli rovasti Iisalmen Isoon pappilaan Juhani Ahon opiskellessa kolmatta vuotta Helsingin Yliopistossa.

Aho avioitui taidemaalari Venny Soldanin kanssa vuonna 1891. Boheemi taiteilijapari asui kolme ensimmäistä kesäänsä Isossa pappilassa, jonka kansliassa Venny maalasi v. 1898 kansainvälisesti arvostetuimman teoksensa Heränneitä. Pojat, Heikki ja Antti, syntyivät v. 1895 ja 1900, Ahon ja Tilly Soldanin poika Björn syntyi v. 1905.

Perhe oli muuttanut Järvenpään Aholaan v. 1897. Myöhemmin he saivat naapureikseen Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset: Tuusulanjärven taiteilijayhteisö oli syntynyt. Vuonna 1911 Ahot muuttivat Helsinkiin. Juhani Aho kuoli 8.8.1921. Hänet on haudattu Iisalmen Vanhan kirkon hautausmaalle.

Lisää tietoa kirjailijasta Juhani Ahon Seura ry:n sivuilta sekä Kansallisbiografiasta.