Taideharrastus viriää

Varhaisinta kuvataidetta Pohjois-Savossa edustaa 1700-luvun kirkollinen kuvakoristelu.  Vanhimmat alueen säilyneistä kirkkomaalauksista olivat Kuopion neljännessä kirkossa.  Kristuksen elämästä ja pääsiäisen tapahtumista kertovat maalaukset teki vuonna 1741 Petter Bergström (k.1749), kiertävä maalarimestari, joka oli lähtöisin Tukholmasta.  Maalauksista kaksi on edelleen nähtävänä Kuopion Tuomiokirkossa.  Kuopionniemen kirkkoa koristeli myös tuon ajan tunnetuin kirkkomaalarimme, oululainen Mikael Toppelius (1734-1821).  Kirkollisten maalausten tehtävänä oli julistaa ja opettaa, mutta ne olivat myös vaikuttava elämys lukutaidottomalle, kuviin tottumattomalle kirkkokansalle.

1800-luvulle tultaessa poliittiset olot vakiintuivat vähitellen Suomessa, Venäjän suuriruhtinaskunnassa.  Itä-Suomessakin alkoi ilmetä paikallista taideharrastusta.  Tosin taiteen asema oli koko maassa vielä heikko, eikä kansallisesta taide-elämästä voida puhua ennen 1840-lukua.

Oman kiinnostavan panoksensa ajan taidehistoriaan toivat Kuopion seudulta Ruotsiin graafikoiksi lähteneet nuoret kuvittajat.  Graafisen kuvitustoiminnan kehittyminen 1800-luvun alussa toi aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kuvan käyttöön tiedonvälityksessä.  Merkittävän uran Tukholmassa loivat Carl Gustaf Lundgren (1779-1854), Johan Henrik Strömer (1807-1904) ja Adolf Hårdh (1807-1855).  Myös von Wrightin veljeksistä Magnus (1805-1868) ja Wilhelm (1810-1887) aloittivat taiteilijanuransa kuvittajina Tukholmassa.