Siilinjärven muinaisjäännöksiä Pöljän alueen kivikautiset asuinpaikat Pöljän joen ja 5-tien välissä, Pöljänjoen suun etelä- ja pohjoispuolella, muinaisilla rantaterasseilla, sijaitsee useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vuonna 1927 löydettiin Siilinjärven Pöljältä kampakoristeista keramiikkaa ja
Muinaisjännöksiä
Rautavaaran muinaisjännöksiä Talonpoikainen raudanvalmistus Talonpoikainen raudanvalmistus perustui suo- ja järvimalmin käyttöön. Nykyisen Koillis-Savon alueella valmistettiin rauta ainakin 1500-luvulta lähtien harkkohyteissä. Alueen rikkaita malmijärviä olivat Keyritty, Ala-Luosta, Siikajärvi ja
Toussunlinnan kalliomaalaus
Toussunlinnan kalliomaalaus Kalliomaalaus sijaitsee Hankaveden eteläosan kapeassa ja pitkässä lahdessa, sen länsirannalla, Myhinkoskesta 2,3 km pohjoiseen, Toussunlinna-nimisen jyrkän ja veteen putoavan kallioseinän eteläpäässä. Maalauskuviot ovat pienen ja kapean kallioterassin yläpuolella noin
Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä Pappismarttyyri Blasioksen kirkko
Apostolien Pietarin ja Paavalin sekä Pappismarttyyri Blasioksen kirkko Pielaveden pääkadun itäpäässä sijaitseva ortodoksinen kirkko on valmistunut vuonna 1957. Kirkon tyyli muistuttaa itärajan taakse jääneiden kirkkojen tyyliä, ja sen esikuvana oli Valamon luostarin Pyhän Johannes Kastajan Skiitan
Kirkkosaari
Kirkkosaari Pielaveden ensimmäiset kirkot ovat sijainneet Pielaveden kirkkosaaressa, joka sijaitsi keskeisellä paikalla, vesireitin varrella. Kirkkosaaren ensimmäinen kirkko rakennettiin 1600–1700-luvun vaihteessa ja paikalla ehti olla kolme kirkkoa. Vuonna 1870 kirkko päätettiin siirtää
Lepikon torppa
Lepikon torppa Lepikon torppa on Urho Kekkosen syntymäkoti, joka on toiminut museona vuodesta 1966 alkaen. Torpan omistaa Lepikko-säätiö, joka osti ja entisöi torpan 1900-luvun alun asuunsa vuonna 1966. Torppa muodostettiin 1800-luvun puolivälissä, jolloin se oli yksi Suomen silloisen
Konnuksen kanava
Konnuksen kanava Konnuksen kanavat puhkaisevat Koskiniemen kärjen Konnusveden ja Voipaanselän välissä. Kannaksen halki on rakennettu kolme kanavaa. Nämä eri aikakausien kanavat yhdessä viereisen luonnonkosken kanssa muodostavat ainutlaatuisen sisävesiliikenteen historiaa kuvaavan
Vanha Kainuuntie
Vanha Kainuuntie Vanha Kainuuntie on Pohjois-Savon vanhimpia teitä ja se on ollut tärkeä valtaväylä 1700-luvulta lähtien. Vanhimmat osat tiestä ovat peräisin mahdollisesti jo 1600-luvulta. Tie valmistui 1740-luvulla ja sitä parannettiin kärrykelpoiseksi 1700-luvun lopulla. Tielinja on kulkenut