Museo Brunou Juankoski on aikoinaan rakentunut idyllisen 1800-luvun ruukkialueen ympärille. Tehdasalue rakennuksineen on säilynyt upeasti tähän päivään saakka ja se onkin näkemisen arvoinen, teollisista perinteistä kertova kokonaisuus. Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura ry ylläpitää Museo
ITE-Aulis kotimuseo
ITE-Aulis kotimuseo Suomen kärkikaartiin kuuluvan ITE-taiteilijan Aulis Jalkasen (s. 1935) ihmeellinen maailma avautuu kotimuseossa Suonenjoella. Kotimuseossa on esillä maalauksia, veistoksia, vedoksia, piirrustuksia, runoja, karikatyyrejä, hiottuja kiviä ym. 1950-luvulta aina
Wanha Meijeri
Wanha Meijeri Jugend-tyylinen Wanha Meijeri valmistui vuonna 1910, kun Keiteleen meijeriosuuskunta päätti rakentaa uudet ajanmukaiset tilat meijeri-mylly -rakennukselle. Jyhkeän meijerirakennuksen alaosa on graniittia ja yläosa punaista tiiltä. Vuonna 1937 rakennus sähköistettiin ja 1950 mylly
Tervon muinaisjäännöksiä
Tervon muinaisjäännöksiä Keskusta oli asuttu jo kivikaudella Harjualue, jolla sijaitsevat myös Tervon kirkot, hautausmaat ja koulualue, näyttää olleen jo esihistoriallisella ajalla lähes kokonaan asuttua. Nykyinen rakentaminen on tuhonnut osan asuinpaikoista, mutta osa, pääasiassa kivikautisiksi
Kyrönniemen hiljaisuuden keskus
Kyrönniemen hiljaisuuden keskus Historiaa Kyrönniemi sijaitsee Vuoksen vesistön pohjoisimman venereitin varrella ja rannassa on laituri palvelemassa veneilijöitä. Vesitien varrella sijaitseva Kyrönniemi on ollutkin seurakuntalaisten käyntipaikka kesät talvet. Sukupolvelta toiselle siirtyneen
Vieremän kirkko
Vieremän kirkko Ilmari Launiksen suunnittelema Vieremän kirkko valmistui vuonna 1919. Puinen kirkkorakennus rakennettiin harvinaisella pystyhirsirakenteella. Tyypiltään kirkko on suhteellisen leveä päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pohjoissivulla on sakaristo ja alun perin seurakuntasaliksi
Vieremän muinaisjäännökset
Vieremän muinaisjäännökset Harjun asukkaita ja raudanvalmistusta Vieremän alueelta tunnetaan tällä hetkellä noin 80 muinaisjäännöskohdetta. Niistä valtaosa on kivikautisia asuinpaikkoja. Kivikautisen asutuksen keskittymisen alueelle selittää kunnan poikki kaakosta luoteeseen kulkeva harjujakso.
Niiniveden meijeri
Niiniveden meijeri Niiniveden osuusmeijerin kivestä tehty pääosa valmistui vuonna 1908. Tyyliltään kansallisromanttista jugendia edustavan rakennuksen erityisin piirre on rakennusmateriaalina oleva ulkopinnaltaan kuperaksi muotoiltu luonnonkivi. Rakennuksen suunnitteli viipurilainen A.